Pieni mutta toimelias metsästysseura kaatoi 60 villisikaa ja nappasi valtakunnallisen tunnustuksen

Kymessä kaadettiin yli puolet koko maan villisikasaaliista. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Wiehn

Suomen Sikayrittäjien myöntämä tunnustus julkistettiin Metsästäjäliiton Kymen piirin vuosikokouksessa Lappeenrannassa. Villisikoja tavataan nykyään eniten Kaakkois-Suomessa, erityisesti entisen Kymen piirin alueella. Kymen piirin alueella kaadettiin yli puolet koko maan villisikasaaliista. Lukuina tämä tarkoittaa yli 600 villisikaa.

Virolahden metsästäjät saivat saaliiksi viime vuonna yhteensä 60 villisikaa, joka oli suurin seurakohtainen saalismäärä viime vuonna. Kaikista sioista oli lisäksi lähetetty näytteet Ruokavirastoon afrikkalaisen sikaruton (ASF) tutkimuksiin.

Viime vuonna tunnustuksen sai Rajaseudun Erämiehet ry.

Kristian Värri (vas.) pokkasi tunnustuksen Sikayrittäjien Ari Bergiltä ja Kati Näsäröltä. Kuva: Eija Vallinheimo

”Seuran metsästäjät ovat toimineet pitkään aktiivisesti villisikojen metsästyksen lisäämiseksi kehittämällä metsästysmenetelmiä ja yhteistyötä eri tahojen välillä”, korosti Suomen Sikaryrittäjät ry:n puheenjohtaja Ari Berg puheenvuorossaan.

Virolahden Metsästysseuran puolesta tunnustuksen pokkasi Kristian Värri, joka kertoi, että villisianmetsästykseen sitoutunut ydinjoukko on suhteellisen pieni, mutta sitoutunut joukko. Sitoutumista tarvitaan, sillä villisika ei ole helppo metsästettävä.

Suomen Sikayrittäjät ry on jo pitkään kannustanut metsästäjiä aktiiviseen villisikojen metsästämiseen vaarallisen afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisriskin pienentämiseksi. Villisikakannan hallinta on erittäin tärkeä osa ASF:n vastustusta.

”Jos villisikakanta kasvaa hallitsemattomaksi, on mahdollisen taudin hävittäminen maasta äärimmäisen vaikeaa ja voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä”, muistuttaa Berg.

Suomen Sikayrittäjät ry:lle taudin vastustaminen on yksi sen tärkeimmistä ydintehtävistä, koska taudin tuleminen Suomeen vahingoittaisi vakavasti koko maan sikatuotantoa ja taloudelliset vaikutukset ulottuisivat laajalle.

Suomessa ei ole koskaan todettu afrikkalaista sikaruttoa, mutta sitä esiintyy tälläkin hetkellä Suomen lähialueilla muun muassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Venäjällä. Sikarutto leviää Euroopassa villisikojen lisäksi saastuneen lihan, ruokajätteen ja ihmisen toiminnan välityksellä.