Tämä sellubuumi ohitti Suomen lähes tyystin: Imukykyisen fluffin markkinoita hallitsevat amerikkalaiset yhtiöt, Stora Ensolla tehdas Ruotsissa

Revinnäis- eli fluff-sellun kysynnän ennustetaan kasvavan vakaasti maailman väestön ikääntyessä ja vaurastuessa. Yhä suurempi osa sellusta päätyy aikuisten inkontinenssisuojiin. Kuva: Scala photography

Stora Enso valmistaa fluff-sellua Skutskärin sellutehtaalla lähellä Gävleä. Yhtiö kasvatti tehtaan fluff-kapasiteettia 160 000 tonnilla vuonna 2017. Kuva: Stora Enso

Maailman selluntuotannosta noin kymmenesosa on fluff- eli revinnäissellua, jota käytetään vaippoihin, kuukautissuojiin ja enenevässä määrin aikuisten inkontinenssisuojiin.

Toinen käyttötapa ovat kuitukankaat, joita käytetään esimerkiksi lihapakkausten imutyynyissä ja laadukkaissa kertakäyttöpöytäliinoissa sekä lautasliinoissa.

”Hygieniatuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti noin 3,5 prosenttia vuodessa. Kasvu näyttäisi jatkuvan aika tasaisena”, kertoo Stora Enson biomateriaalien markkinoinnista vastaava Kirsi Seppäläinen.

Stora Enso on Euroopan suurin fluffin tuottaja. Skut­skärin tehdas Ruotsissa kykenee 415 000 tonnin vuosituotantoon. Tehtaan revinnäissellukapasiteettia kasvatettiin viimeksi merkittävästi vuonna 2017.

Seppäläisen mukaan fluffin markkinoille ei ole varsinaista ryntäystä. Kysynnän vaihteluita tasapainottavat pohjoisamerikkalaiset tehtaat, jotka pystyvät vaihtamaan tuotantoaan joustavasti fluffin ja muiden sellulaatujen välillä. Sitä kautta fluffin kysyntä heijastuu myös paperisellun maailmanmarkkinoille.

Suomessa fluffia tuotetaan ainoastaan pieniä määriä UPM:n Rauman tehtaalla.

Kertakäyttöisten hygieniatuotteiden alkukoti on Yhdysvalloissa. Sitä perua yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat yhä noin 80 prosenttia fluffin maailmanmarkkinoista.

Pohjoisamerikkalaista havukuitua on pidetty perinteisesti parhaana raaka-aineena fluffille, koska sikäläisten puulajien kuidut ovat massaltaan suuria. Se parantaa tuotteen imukykyä.

Seppäläisen mukaan eurooppalaisella havupuullakin on etunsa.

”Pohjoismaisten havupuiden kuidut ovat hieman lyhyempiä mutta hoikempia kuin amerikkalaiset, mikä tuo etuja tietyn tyyppisiin tuotteisiin. Hoikempi kuitu nopeuttaa nesteen leviämistä ja edesauttaa ohuiden tuotteiden tekemistä, mikä sopii kuitukankaisiin ja hygieniatuotteisiin erityisen hyvin.”

Viime vuosina eukalyptuksestakin on alettu valmistaa fluffia. Jos tämä yleistyy, sen voisi ajatella kiristävän hintakilpailua tulevaisuudessa.

”Sillä voidaan osittain korvata pitkäkuituista sellua, mutta imukykyä ei välttämättä saada ilman että tuotteeseen lisätään kalliimpia superabsorbentteja polymeerejä.”

Superabsorbentit polymeerit ovat öljypohjaisia muoveja. Fluffin etu on, että se on täysin biohajoavaa. Tuotteita voi siis kompostoida – ainakin teoriassa. Hygieniatuotteissa fluffia yhdistetään yleensä muihin aineisiin, jotka eivät ole biohajoavia. Lisäksi tulevat jätehuoltoyhtiöiden linjaukset. Suomessa ne eivät halua biojätteen sekaan ihmisten eritteitä sisältäviä tuotteita.

Stora Enson valtti on tuotannon sijainti lähellä Euroopan markkinoita. Myös kloorittomuus, FSC-sertifikaatti ja erilaisten ekomerkkien vaatimukset ovat asiakkaille tärkeitä.

Fluffin hinta seurailee viipeellä paperisellun markkinahintaa. Fluffista maksetaan tonnia kohti satoja dollareita enemmän ja sen hinta on heilunut vähemmän kuin paperisellun.

Seppäläinen tietää fluffia kokeillun Japanissa jopa kattotiilien materiaaliksi ja kenkien välipohjissa. Tuotekehityksen pääpaino on kuitenkin nykyisten hygieniatuotteiden viilaamisessa ohuemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi.

Tuotekehitystä tehdään Seppäläisen mukaan tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Fluff matkaa jatkojalostukseen rullina toisin kuin paaleina myytävä paperisellu.