Venäjällä ja Brasiliassa kuidun hinta hakkaa Suomen tason – Tehdashinta on puolet tai senkin alle Suomeen verrattuna

Venäläisen lehtikuidun matalaa hintaa ylläpitää se, että se että metsät ovat maassa valtion omistuksessa. Myös Brasiliassa lehtikuitu on Suomeen verrattuna halpaa. Kuva: Elli Paananen

Kuitupuun tehdashinnat eroavat paljon maittain. Wood Resources International tilastoi kuitupuun hintaa tehtaalla niin sanottuina kuiva-ainetonneina eri maissa. Se tarkoittaa hintaa puhtaalle puuainekselle, josta on poistettu kuoren ja puussa olevan kosteuden osuudet.

Tilaston mukaan havukuitu on Suomessa tehtaalla hivenen kalliimpaa kuin Ruotsissa. Näin on ollut jo viitisen vuotta. Saksassa hinta on sen sijaan viime vuosina laskenut ja painunut Suomen ja Ruotsin hintoja alemmaksi. Selvästi halvempaa sellupuu on vastaavasti Brasiliassa ja Venäjällä, missä havukuidun kuiva­tonnihinnat ovat pysytelleet alle puolessa Suomen hintatasosta.

Myös Yhdysvaltojen luoteisosissa havukuidun kuiva-ainehinta on ollut halvempi kuin Euroopassa, mutta erot ovat kutistuneet viime vuosina.

Lehtikuitu sen sijaan on kansainvälisestikin vertailtuna tehtaalla halvempaa kuin havukuitu. Kun Suomessa havukuidun hinta jäi viime vuonna vajaaseen 150 dollariin, lehtikuidun kuiva-ainetonnin hinta oli alle 120 dollarissa.

Brasilian sellutehtaiden paikallinen raaka-aine sen sijaan liikkui reilu vuosi sitten vain puolessa siitä, mitä hintataso oli Suomessa. Venäjällä hintataso oli sitäkin matalampi.

”Venäjällä valtio omistaa metsät. Isossa osassa maata puun hinta on käytännössä sama kuin sen hakkuu-, korjuu- ja kuljetuskustannukset”, sanoo metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta.

Brasiliassa puu taas tulee pääosin plantaaseilta, jotka ovat teollisuuden omistuksessa. Puu kasvaa nopeasti, jolloin kiertoajat ovat lyhyitä.

Suomeen viritteillä olevien selluhankkeiden aasialaiset investoijat ja monet muut vierailijat ihmettelevät Hakkaraisen mukaan Suomen puumarkkinoita.

”Heidän on vaikea ymmärtää, miten tehtaiden puuhuolto voi toimia, kun teollisuudella ei ole omia plantaaseja.”

”Kaikki ihmettelevät, miten markkinat pelaavat näin hyvin, vaikka metsänomistuksen keskikoko on 30 hehtaaria. Suomessa yksi maailman parhaiten toimivista raakapuumarkkinoista” ”