Edustajisto on Metsä Groupin unilukkari

Omistajan eli suomalaisten metsänomistajien ääni kuuluu Osuuskunta Metsäliitossa kerran vuodessa, kun jäsenten vaaleilla valitsema edustajisto kokoontuu. Metsäliitto on metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin emoyhtiö.

”Edustajiston jäsenen valta riippuu siitä, avaako suunsa vai ei”, toteaa toiselle kaudelle edustajistoon valittu metsätalousyrittäjä Tiina Morri Virroilta.

Hänen mielestään edustajistoon valittujen velvollisuutena on pitää huolta siitä, että jäsenille tärkeät asiat puhutaan halki hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten kanssa.

Edustajistossa on Morrin mukaan keskusteltu puuntuottamisen kannattavuudesta ja siitä, pitääkö metsänomistajien osuuskunnan olla mukana teollisuuden etuja ajavassa Metsäteollisuus ry:ssä. Monia osuuskunnan jäseniä kismittävät järjestön linjaukset esimerkiksi metsätalouden verotuksesta ja puun energiakäytöstä.

Suurin osa edustajiston kokouksesta kuluu ”sen kuittaamiseen, mitä isot pojat ovat tehneet”. Morrin mielestä tilaisuudessa pitäisi varata riittävästi aikaa keskustelulle, jotta omistajien edustajien tahto kävisi selväksi.

Morri on toiminut aiemmin myös metsänomistajien järjestöjen luottamustehtävissä kuten MTK:n metsävaltuuskunnassa. Edustajistossa istuu useita tuottajajärjestön vaikuttajia, esimerkiksi MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) valittiin tänä keväänä ensimmäistä kertaa Metsäliiton edustajistoon. Hän on ollut Metsäliiton jäsen siitä lähtien, kun kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2006.

Savolaa kiinnostavat biotalouden tarjoamat mahdollisuudet. Niiden hyödyntämiseen tarvitaan teollisuutta, metsänomistajia ja eduskunnan päätöksiä. Näihin toisen kauden kansanedustaja haluaa vaikuttaa.

Savola uskoo, että edustajisto on ennen kaikkea verkostoitumisen paikka, missä jäsenet ja yhtiön johto voivat keskustella.

”Metsäliitolla on myös petraamisen varaa esimerkiksi suhtautumisessa energiapakettiin. Puuta riittää kaikille. Metsänomistajan kannalta on tärkeintä, etteivät puut jää metsään.”

Hanna Lensu

Avaa artikkelin PDF