Oulun Energia aikoo hiilinegatiiviseksi lisäämällä puun ja vähentämällä turpeen käyttöä

Oulun Energia aikoo lisätä metsähakkeen osuutta energiantuotannossa. Turvettakin tarvitaan, yhtiö sanoo. Kuva: Pekka Fali

Oulun Energia pyrkii 91-prosenttisesti hiilineutraaliksi energiayhtiöksi vuoteen 2030 mennessä ja hiilinegatiiviseksi 2050 mennessä.

Yhtiön energiantuotannosta vastaava liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala kertoi, että se onnistuu lisäämällä puun ja vähentämällä turpeen osuutta energiantuotannossa. Yhtiö aikoo myös lisätä tuulivoiman tuotantoa sekä ydinvoiman osuutta.

Vanhala puhui tiistaina europarlamentaarikko Mirja Vehkaperän (kesk.) emännöimässä Metsästä energiaksi -seminaarissa Oulussa.

"Energiatehokkuus paranee, jolloin tullaan toimeen entistä pienemmällä lämpömäärällä", Vanhala lisäsi.

Tärkeimpänä seikkana tavoitteen toteutumiseksi hän näkee ensiharvennusrästien hoitamisen. Siihen hän toivoo paitsi metsänomistajien aktiivisuutta myös valtion tukea.

"Rekallinen turvetta tuo valtiolle päästökauppatuloja noin tuhat euroa. Sen voisi käyttää kemeratukiin, jolloin se edistäisi metsähakkeen käyttöä", Vanhala esitti.

Metsien hiilensidontaa on Vanhalan mielestä tärkeää edistää muun muassa lannoituksen avulla. Vuodesta 2013 Rakeistus Oy on tehnyt Toppilan voimalaitostuhkasta lannoitetta, joka kiertää takaisin metsään ja lisää puuston kasvua.

Oulun Energialle on tärkeää hyödyntää lähienergiaa.

"Järkevä etäisyys on piipun pituus kertaa tuhat eli meidän kohdalla noin 130 kilometriä", Vanhala havainnollisti.

Hänen mielestään niin sanottu kaskadiohjaus eli puun käyttö mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteisiin on hakoteillä EU:ssa, sillä ensiharvennusrästien hoitamisella pyritään nimenomaan saamaan metsät kasvukuntoon, jolloin puusto kehittyisi arvokkaaksi tukkipuuksi.

Euroopan pohjoisin meppi, Oulun Haukiputaalta kotoisin oleva Vehkaperä toi tapahtumaan terveiset Brysselistä. Hänen mukaansa monissa Euroopan maissa tietämys metsätaloudesta on varsin vajavaista.

"Minulta on kysytty, kuinka monta metsää Suomessa on", hän kertoi.

Vehkaperän mielestä on tärkeää, että metsäpolitiikka pysyy kansallisena eikä sitä ohjata EU-tasolta, vaikka jo nyt energia-, ilmasto- ja maatalouspolitiikka sivuavat myös metsäpolitiikkaa.

Heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on Vehkaperän mukaan hyvä hetki esitellä pohjoista metsätaloutta EU-virkamiehille ja muille vieraille.

"Turvallisuusseikkojen vuoksi viralliset kokoukset ovat Helsingissä, mutta epävirallisia tapahtumia järjestetään muuallakin", hän vakuutti.