Uutta tietoa metsien monimuotoisuudesta: Lahopuun, järeiden haapojen ja mustikan määrät kasvussa, kuusettuminen ongelma
Puuta jalostavan teollisuuden laaja tutkimushanke metsien monimuotoisuudesta osoittaa, että lahopuun, järeiden haapojen, mustikan ja puolukan määrät ovat kasvussa.
Mustikan määrä on kasvussa Suomen metsissä. Kuva: Carolina HusuMetsissä oleva lehtipuusto, harvinaisemmat lehtipuulajit, järeä haapa, säästöpuut ja lahopuu ovat runsastuneet suomalaisissa metsissä, selviää Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n monimuotoisuusselvityksestä, jossa tutkittiin monimuotoisuuden kehittymistä pitkällä aikavälillä.
Mukana selvityksessä ovat Luonnonvarakeskus (Luke), Itä-Suomen yliopisto, Metsäteho Oy, Paikkatietokeskus ja Tapio Palvelut Oy.
Monimuotoisuuden myönteisen kehityksen ohella kuusettuminen näkyy etenkin nuorissa metsissä. Pohjois-Suomessa vanhat, yli 160-vuotiaat metsät ovat huvenneet 1990-luvulta lähtien, mutta pysyneet samalla tasolla 2000-luvulla.
Lisäksi lehtipuiden määtän kasvusta huolimatta metsien sekapuustoisuuden lisäämisessä ei ole onnistuttu.
Tutkimushankkeen tuoretta tutkimustietoa esiteltiin tänään tiistaina tutkimusseminaarissa.
”Metsien monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet ovat kehittyneet suotuisalla tavalla. Lisäksi metsän uudistamisen yhteydessä käytettävät maanmuokkaustavat ovat muuttuneet sellaisiksi, jotka rikkovat maanpintaa vähemmän”, tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Lukesta esittelee.
”Talousmetsien hoitoa ja monimuotoisuuden seurantaa on systemaattisesti kehitetty yli 25 vuoden ajan. Tämä työ on pitkäjänteistä ja kulkee läpi koko metsäarvoketjun metsänomistajasta lopputuotteen valmistajaan saakka”, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
”Nyt saadut tulokset osoittavat työmme olevan oikean suuntaista ja kannustavat meitä kohdentamaan monimuotoisuustyötämme entistäkin vaikuttavammin.”
Metsän aluskasvillisuutta tutkiva Operaatio Mustikka selvittää, onko kasvilajien esiintymisalueissa ja runsaudessa tapahtunut muutoksia.
Luken maanlaajuisen kasvillisuusinventaarion alustavissa tuloksissa näkyy, että varvuista mustikka ja puolukka sekä sammalista seinä- ja metsäkerrossammal ovat selvästi runsastuneet edellisen 25 vuotta sitten tehdyn inventaarion jälkeen.
”Kivennäismailla maanmuokkaustapojen kehitys on vaikuttanut positiivisesti varpujen juurten säilyessä ehjinä. Laajojen uudisojitusten aika on jäänyt historiaan, mutta jo ojitetut suot ovat kuivuneet ja suokasvilajiston taantuminen on jatkunut”, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää tiivistää.
Luken tutkijan Juha Siitosen osuus tutkimushankkeessa arvioi, miten metsien rakennepiirteiden muutokset vaikuttavat metsälajeihin. Se vastaa kysymyksiin siitä, mihin uhanalaisiin metsälajeihin luonnonhoidon toimilla voidaan vaikuttaa ja mihin vaikuttaminen on haastavaa. Lisäksi Siitonen tarkastelee luonnonhoitotoimien vaikutusaikojen pituutta.
”Talousmetsien luonnonhoidossa on pyritty lisäämään uhanalaisille metsälajeille tärkeitä rakennepiirteitä. Luonnonhoidosta hyötyneitä uhanalaisia lajeja on esimerkiksi säästöpuuhaavoilla sekä laholla, vielä melko kovalla kuusimaapuulla elävissä lajeissa”, Siitonen arvioi.
Selvitys osoittaa, että kaukokartoitusta voidaan jo nyt hyödyntää monimuotoisuuden mittauksessa. Tutkija Lauri Korhonen arvioi, että laserkeilausteknologia mahdollistaa esimerkiksi säästöpuiden sijaintien tallentamisen metsävaratietokantoihin.
Lisäksi metsäkoneet tarjoavat mahdollisuuksia tarkastella monimuotoisuutta puiden latvojen alapuolelta.
”Tulevaisuudessa sensoriteknologialla voimme automaattisesti mitata korjatun puun lisäksi metsään jäävän puuston tietoja. Näin saamme entistä paremman reaaliaikaisen kuvan monimuotoisuustoimista osana arjen metsänhoitoa”, sanoo professori Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimushankkeen seuraavassa vaiheessa mallinnetaan metsien monimuotoisuuden kehittymistä vuosien 2035, 2055 sekä 2100 kohdalla. Tulevaisuuden mallinnusten ja nykytilan arvioiden pohjalta puuta jalostava teollisuus rakentaa monimuotoisuustiekartan, joka julkaistaan kesällä 2023.
”Haluamme löytää ne osa-alueet, joissa toiminnassamme on kehitettävää. Jo nyt tämä tutkimushanke on ollut väkevä näyttö tiedeyhteisön ja puuta jalostavan teollisuuden yhteistyöstä”, sanoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.
”Olemme saaneet monipuolista uutta tietoa, minkä avulla viemme tiekarttatyötämme eteenpäin. Uskomme, että metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samaan metsään.”
Tutkimushanketta ovat rahoittaneet Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n jäsenten lisäksi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton säätiö sekä Marjatta ja Eino Kollin säätiö.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
