Hallitus jakaantui ennallistamiskysymyksessä — Kokoomus jättää välikysymyksen kansallisten etujen laiminlyönnistä metsäpolitiikassa

Kuva: Kari Salonen

Euroopan komission esitys niin sanotusta ennallistamisasetuksesta jakaa hallituksen rivejä.

Ennallisasetuksen tavoitteena on, että EU-alueella parannetaan heikennetyn luonnon tilaa esimerkiksi metsissä ja suoalueilla.

Eduskunnan talousvaliokunta esittää, että Suomen tulisi vastustaa asetusehdotusta ehdotetussa muodossaan.

Talousvaliokunnan lausunto ei ollut yksimielinen. SDP:n ja keskustan kansanedustajat tukivat valiokunnan äänestyksessä kokoomuksen esitystä.

Vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät valiokunnan enemmistöä vastaan.

Kokoomuksen mukaan hallitus on laiminlyönyt Suomen kansallisten etujen ajamisen metsäpolitiikassa ja ennallistamisasetuksen käsittelyssä.

Puolue jättää hallitukselle välikysymyksen EU-vaikuttamisesta.

Kokoomus katsoo, ettei Suomen tule hyväksyä ennallistamisasetusta ehdotetussa muodossaan.

“Suomen metsien vastuullinen käyttö on turvattava. Ennallistamisasetus ei kunnioita unionin toiminnan kannalta olennaista toissijaisuusperiaatetta eikä tuota parasta mahdollista lopputulosta kansallisen liikkumavaran jäädessä liian rajalliseksi. Lisäksi kustannukset Suomelle ovat suhteettoman suuret”, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen (kok.) mukaan hallitus on viivytellyt asian hoitamisessa.

“Suomen EU-politiikka, jota pääministeri johtaa, on metsäkysymyksissä aivan levällään”, Mykkänen moittii.

Luonto ja luonnon monimuotoisuus luovat perustan taloudelle, talousvaliokunta toteaa.

Talousvaliokunta pitää sen vuoksi ehdotuksen taustalla olevia, luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteita sinänsä kannatettavina.

Sääntelyn hyväksyttävyyden arvioinnissa on valiokunnan mukaan kyse erityisesti siinä ehdotettujen keinojen kustannustehokkuuden, kohdistumisen ja suhteellisuuden arvioinnista.

Valtioneuvosto taas pitää välttämättömänä, että ehdotuksen valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia pyritään alentamaan merkittävästi.

Valtioneuvoston kirjelmässä on todettu komission arvioon perustuen, että Suomelle muodostuvat vuotuiset suorat kustannukset olisivat 931 miljoonaa euroa.