Joonas Nieminen käyttää akkukäyttöistä oksasahaa lähinnä yli nelisenttisten oksien karsimiseen. Kuva: Jussi Partanen
Pystykarsintaan on tarjolla monenalaista konevoimaa –mutta yhdessä kohteessa metsäyrittäjä suosii perinteistä oksasahaa
Konesahat- ja sakset helpottavat puiden pystykarsintaa, mutta perinteinen oksasaha on metsäpalveluyrittäjä Joonas Niemisen suosikki yhdessä kohteessa.
Konekäyttöiset karsimisvälineet voivat sahaavia tai leikkaavia. Metsäpalveluyrittäjä Joonas Nieminen pystykarsii koivua akkukäyttöisellä oksasaksilla. Kuva: Jussi PartanenPuiden muotoiluun, taimikoiden pystykarsintaan tai sähkölinjojen raivaukseen on tarjolla perinteisten oksasahojen ja leikkureiden lisäksi työtä keventäviä koneellisia vaihtoehtoja.
Monet laitteista on suunnattu ensisijaisesti puutarhanhoidon ammattilaisille tai erikoispuiden kasvattajille, joiden leikkuu-urakka konekäyttö keventää. Hintavien ammattilaitteiden lisäksi tarjolla on myös edullisempia harrasteversioita. Niille löytyy käyttäjiä esimerkiksi puutarhanhoitoa harrastavista ikäihmisistä, joiden sormien puristusvoiman heikentyminen on tehnyt oksien katkaisusta perinteisillä välineillä työlästä.
Karsintatyökalut voi toimintaperiaatteensa mukaan karkeasti jakaa sahaaviin ja leikkaaviin. Kummatkin on mahdollista rakentaa polttomoottorilla tai akkusähköllä toimiviksi, mutta pienimmissä yhden käden oksasaksissa sähkökäyttö on vallitseva. Sähkösaksissa sähkömoottorin pyörivä liike muutetaan vaihteistossa saksiterän edestakaiseksi liikkeeksi. Näin syntyvä momentti riittää hyvinkin 35 millin paksuisen oksan katkaisemiseen.
Paksumpien oksien koneellinen katkominen tapahtuu kätevämmin ketjusahalla, joita löytyy yhden käden minisahasta aina monen metrin korkeuteen ulottuviin teleskooppivartisiin sahoin. Niiden voimalähteenä on polttomoottori tai akkukäyttöinen sähkömoottori, joka käyttämä ketjusaha voi katkaista jopa 30 senttiä paksuja oksia useiden metrien korkeudesta.
Yhden käden keveitä akkusahat olivat joku vuosi sitten varsinainen hittituote.
”Osa valmistajista ei pystynyt toimittamaan niitä tarpeeksi, ja hyllyt tyhjenivät”, metsänhoito- ja puutarhatyövälineisiin erikoistuneen Uittokalusto Oy:n myyntipäällikkö Kimmo Höglund muistelee.
Noin kymmenen senttiä pitkä laippa on omiaan puutarhapuiden leikkaamisessa ja maisemoinnissa, mutta alle parisataa euroa maksavia pikkusahoja näkee myös nikkaroijien käsissä.
Yhden käden akkusahat näyttävät leluilta, mutta niillä katkeaa kepeästi paksumpikin oksa. Kuva: Jussi PartanenSaksimallisten oksaleikkureiden terät voidaan toteuttaa tapaa. Niin sanotun ohileikkaavan saksen ristikkäin menevät terät sopivat tuoreiden oksien ja varsien leikkaamiseen. Suoraa vastinpintaa vasten puristuva alasinmallinen saksi on puolestaan etevämpi kuivaneiden oksien katkaisussa.
Yhden käden oksasahalla kurkotellessa rajat tulevat pian vastaan, joten yläoksia tavoittelevan on suunnattava katse teleskooppivarrella varustettuihin sahoihin tai leikkureihin, joilla pääsee neljän viiden metrin työkorkeuteen. Käsisahalla pääsee parhaimmillaan kahdeksan metrin korkeuteen, mutta siitä ulottuvampia varsia ei painon kasvun vuoksi juuri ole.
”Alumiini on yleisin varsimateriaali, mutta sähkölinjojen raivauksessa tarvitaan eristävää komposiittivartta, jotka maksavat jo yli 500 euroa”.
Useilla valmistajilla on monitoimilaitteita, joissa samaan runkoon voi kytkeä pensasaitaleikkurin, oksasahan tai trimmerin.
Ammattilaisten karsintakoneet ovat astetta järeämpiä.
”Meillä on käytössä sekä akku- että polttomoottorikäyttöisiä laitteita. Sahalla katkotaan paksut oksat ja leikkaavalla oksat aina kolmen neljän sentin paksuuteen”, ulvilalainen metsäpalveluyrittäjä Joonas Nieminen Metsänieminen Oy:stä sanoo.
Teräketjukäyttöisiä oksasahoja Nieminen käyttää niiden nopeuden vuoksi varsinkin isojen tienvarsipuiden oksien raivaamisessa. Arvokkaiden lehtipuiden, kuten visakoivun ja tammen pystykarsimisessa saksimallinen ohileikkaava malli on Niemisen mukaan paras.
Konevoima ei aina tee autuaaksi. Jos kuntoa riittää, niin perinteinen oksasaha on keveytensä vuoksi yhä varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi männyn pystykarsinnassa. Kuva: Jussi PartanenKonevoiman tulosta huolimatta perinteisellä oksasahalla on myös hyvät puolensa.
”Talousmetsässä esimerkiksi tiheän ensiharvennusta odottavan männikön pystykarsinnassa käsikäyttöinen oksasaha on nopein ja sillä ulottuu hyvin kuuteen metriin asti.”
Moottorikäyttöinen oksasaha painaa karkeasti neljä kertaa enemmän kuin käsisaha, joten pidemmän päälle sen käyttö alkaa käydä raskaaksi.
”Pienelle kohteelle ottaisin konesahan, mutta jos pystykarsinta jatkuu kohteella useita päiviä, niin silloin perinteinen oksasaha on parempi.”
Pystykarsinta jouduttaa oksien luontaista karsiutumista, mutta metsäpalveluna ostettavan karsinnan kysyntä on ollut heikkoa.
”Kemera-tukien aikaan kohteita vielä oli, mutta viime vuonna emme tehneet yhtään kohdetta. Sopivia kohteita kyllä olisi nuorissa männiköissä ja rauduskoivikoissa, mutta työn hinta karkottaa kiinnostuneet.”
Hehtaarin pystykarsinta maksaa Niemisen mukaan 600–700 euroa, mitä monikaan metsänomistaja ei ole valmis maksamaan korkealaatuisemman tyvitukkiaineksen toivoissa.
”Jos laadukkaasta tukista maksettaisiin paremmin, niin silloin pystykarsintaan varmasti löytyisi enemmän halukkuutta. Kun ensiharvennuksiakin tuppaa jäämään rästiin, niin ei ei silloin pystykarsintaa osteta.”
Vaikka pystykarsinnan taloudellinen hyöty voi jäädä vähäiseksi, aika monen silmään karsittu metsä näyttää valoisalta ja kauniilta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
