Metsänomistajat saavat hirvieläintuhoista korvauksia hieman edellisvuotta enemmän – yksi kunta on ylitse muiden

Jos taimikon hirvieläintuho on vakava, korvausta voi saada täydennysviljelyn tai uudelleenmetsityksen kuluista.  Kuva: Rami Marjamäki

Metsänomistajat saavat maalis-huhtikuun aikana noin 740 000 euroa korvauksia hirvieläinten aiheuttamista vahingoista, tiedottaa metsäkeskus.

Vahinkoja korvataan viime vuonna tehtyjen hakemusten perusteella 1 460 hehtaarin alalta. Korvaussumma nousee edellisvuodesta noin 40 000 eurolla.

Eniten korvauksia maksetaan Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa sattuneista hirvieläintuhoista. Keski-Pohjanmaalle korvauksia ei makseta lainkaan.

Eri kunnista ylivertaisesti eniten hirvituhokorvauksia maksetaan Kuusamossa sattuneista vahingoista, 129 357 euroa. Kakkosena on Äänekoski 39 509 eurolla ja kolmosena Joensuu 33 060 eurolla.

Metsänomistajat hakevat korvauksia vain pieneen osaan vahingoista. Korvauskynnys ylittyy, jos vahingon arvo kalenterivuoden aikana on vähintään 170 euroa.

”Todellisuudessa hirvivahinkoja on paljon enemmän kuin metsänomistajat hakevat niihin korvauksia. Moni pahakin vahinko jää ilmoittamatta ja korvaukset hakematta”, kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala sanoo metsäkeskuksen tiedotteessa.

Vertaamalla valtakunnan metsien inventoinnin hirvieläintuhotietoja korvattujen tuhojen määriin voidaan arvioida, että vakavista ja täydellisistä hirvieläintuhoista korvataan noin 19 prosenttia ja kaikista metsän kasvua ja laatua alentaneista tuhoista kaksi prosenttia.

Tyypillinen hirvituhojen korvauskohde on kolmemetrinen männyntaimikko.

Paras aika hirvituhojen arvioimiseen on keväällä lumien sulettua ja ennen lehtipuiden lehtien puhkeamista.