Mustikka kukkii etelässä jopa runsaana, mutta pakkasen ruskettamat varvut eivät marjo tänä kesänä

Mustikka kukkii jo Etelä-Suomessa. Jos pölytys onnistuu, sato voi olla yhtä runsas kuin kukintakin. Kuva: Kari Salonen

Pakkanen vaurioittaa mustikkaa herkästi vähälumisina talvina. Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa kukinta ei ole vielä alkanut. Kuva: Sari Penttinen

Mustikan kukinta on käynnistynyt Etelä-Suomessa paikoin runsaana.

"Tilastoitua varmuutta ei vielä ole, mutta tällaisia viestejä olen kuullut. Mustikalla näyttäisi olevan hyvä kukintavuosi tulossa", vahvistaa Luonnonvarakeskus Luken tutkija Outi Manninen.

Hyvän kukinnan taustalla vaikuttaa osin viime vuosi, sillä mustikka tuottaa kukka-aihiot jo edellisen vuoden syksyllä.

Toisaalta viime talvi on kurittanut kasvustoja siellä, missä lumeton maa on päässyt jäätymään. Pakkasvaurioita näkyy MT:n lukijoiden ja toimituksen havaintojen perusteella muun muassa Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. Rautjärvellä on havaittu laajojakin tuhoja.

Pakkasen vahingoittama mustikkavarvusto erottuu keväällä ruskeana. Kasvi vaikuttaa kuolleelta, mutta yleensä näin ei ole.

"Mustikan biomassasta 80 prosenttia sijaitsee maan alla. Jos pakkasvauriot kohdistuvat vain maanpäällisiin osiin, se lähtee aika hyvin palautumaan", Manninen kertoo.

Uusien mustikanvarpujen kasvu käynnistyy maavarsien silmuista. Elpyvät kasvit eivät ehdi välttämättä tuottaa marjaa vielä tänä vuonna.

Talvehtimisen ja kukinnan jälkeen seuraava edellytys hyvälle marjasadolle on pölytyksen onnistuminen.

Mustikan tärkeimpiä pölyttäjiä ovat kimalaiset. Pölytys onnistuu, jos hyönteisillä on hyvät lentosäät. Kovat sateet, tuulet ja pakkaset olisivat haitaksi.

Mannisen mukaan kimalaiset selviävät kyllä takatalvistakin ja palaavat sammalkätköistään lentoon ilmojen lämmettyä. Mustikka on herkempi kylmälle.

"Jos pakkanen vaurioittaa kukintaa, se voi olla huonompi tilanne."

Mustikka on kimalaiselle tärkeä ravintokasvi, sillä sitä on runsaasti tarjolla. Kukat tulevat myös vastasyntyneiden kuningatarkimalaisten kannalta tarjolle yleensä juuri sopivaan aikaan.

Viime aikoina pölyttäjien väheneminen on herättänyt huolta ja keskustelua ympäri maailmaa. Mannisen mukaan metsämarjojen pölyttäjämääriä ei ole tutkittu yhtä tarkkaan kuin maataloudessa. Se kuitenkin tiedetään, että monet pölyttäjälajit tarvitsevat lahopuuta talvehtimispaikoikseen. Oman mustikkametsän marjasatoa voi siis periaatteessa itsekin edistää jättämällä alueelle lahopuuta.

Luken viralliset marjasatoennusteet perustuvat noin 300 koemetsikön tietoihin. Havaintoja kerätään vapaaehtoisvoimin ympäri Suomea.

Pohjois-Karjalassa kukinta ei ole vielä alkanut, Kainuussa ja Lapissa on vielä lunta.

Marjasatoa on mahdotonta ennustaa tässä vaiheessa. Kauppaantulomäärien perusteella runsaimmat mustikkasaaliit löytyivät viime vuonna Länsi-Suomesta, vuonna 2018 taas Lapista.

"Juhannuksen tienoilla ollaan viisaampia. Silloin tiedetään koko maasta metsämarjojen kukintatilanne."