Tupsupäiset männyt kielivät ruskomäntypistiäisestä

Männyt selviävät yleensä hengissä, vaikka ruskomäntypistiäisen toukat kaluavat oksat paljaaksi vanhoista neulasista. Bo Stranden Kuva: Viestilehtien arkisto

Männynneulasia syövä ruskomäntypistiäinen on yleistynyt tänä kesänä.

Sen toukat syövät männynneulasia uusinta neulaskertaa lukuunottamatta, joten tuho näkyy tupsuoksaisina, ruotomaisina puina. Syödyt puut ovat kurjan näköisiä, mutta lähes kaikki selviävät tuoreimman neulaskertansa varassa.

Mäntyjen kasvu taantuu kuitenkin 30–40 prosenttia vuosiksi, koska puut menettävät runsaasti yhteyttävää neulasmassaa kesken parhaan kasvukauden.

”Tuhoja on aikaisempia vuosia laajemmalla. Viime vuonna tulivat ensimmäiset tuhoilmoitukset, tänä vuonna niitä on tullut sadoilta metsätiloilta”, kertoo Suomen metsäkeskuksen hyönteistuhovastaava Hannu Heikkilä.

Metsäkeskukselle on kerrottu tuhoista Varsinais-Suomessa, Satakunnassa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Erityisen runsas kanta on Vakka-Suomen alueella.

”Koko Vakka-Suomen alueella joka kylästä löytyy. Valoisimmilla paikoilla tuhot alkoivat kolme viikkoa sitten, nyt ollaan noin puolivälissä”, arvioi metsänhoitoyhdistys Lounametsän asiantuntija Kari Laiho.

Tuhoja on löytynyt lähinnä taimikoista.

Ruskomäntypistiäisen toukat alkavat syödä neulasia kesäkuussa. Heinäkuussa toukat laskeutuvat maahan koteloitumaan. Aikuiset kuoriutuvat kotelokopista elo-syyskuussa tai vasta seuraavana vuonna.

Tänä vuonna havaitut tuhot sopivat sääntöön, jonka mukaan kanta runsastuu viiden-kuuden vuoden välein.

Nyt esiintyvät tuhot eivät ole toistaiseksi yhtä vakavia kuin edellinen hyöky vuosina 2007–2010. Kuusi vuotta sitten maa- ja metsätalousministeriö määräsi torjumaan hyönteistä lentoruiskutuksin, kun tuhot uhkasivat tappaa karujen maiden männiköitä Uudenkaupungin Lokalahdella. Lentoruiskutus monisärmiövirusvalmisteella tepsii keväällä, mutta se tulee kalliiksi.

”Pelkkien kasvutappioiden vuoksi ministeriö ei määrää torjuntaruiskutuksia”, Heikkilä toteaa.

”Kyllä kaarnakuoriainen on pahempi tuholainen. Näilläkään toukkamäärillä puita ei ole kuollut”, sanoo Laiho.

Pihapuista toukkia voi vaikka ravistella pois. Mäntysuopakin voi tehota, samoin varsinaiset hyönteisten torjuntaan käytettävät aineet.

Metsäkeskus ei ole saanut tuhoilmoituksia kuin Länsi-Suomesta, mutta ruskomäntypistiäinen on yleistynyt muuallakin.

”Meille on tullut puolenkymmentä havaintoa. Ne ovat pienialaisia tuhokeskittymiä, erityisesti taimikkovaltaisissa metsissä”, kertoo Kerimäen alueen metsäneuvoja Piia Kietäväinen metsänhoitoyhdistys Itä-Savosta.

”Suurin osa metsänomistajista osaa arvata, mistä on kyse. Mutta kyllä se aina vähän hätkähdyttää ja säikäyttää.”

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF