Puolet männyn kylvöistä tehty, loput siemenet laitetaan maahan juhannukseen mennessä.

Uudistusalaa muokattiin ja mäntyä kylvettiin keskiviikkona Toivakassa. Laikkurin terä paljastaa kivennäismaan ja siemenet tulevat putkista maahan ilmanpaineella. Kuvassa uusi (oik.) ja vanha kylvömuokkausterä. Kuva: Kari Salonen

"Männyn kylvöt ovat säilyttäneet vahvan asemansa, vaikka esimerkiksi Ruotsissa kylvöjen osuus on vain pari prosenttia uudistamisista", tutkija Pekka Helenius Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Parhaimmat kasvupaikat männyn kylvöille ovat karut kivennäismaat. Liian rehevät kasvupaikat eivät Heleniuksen mukaan sovellu kylvöille.

"Rehevillä kohteilla siemenet voivat itää mainiosti, mutta pintarouta eli rouste yleensä tuhoaa valtaosan kylvötaimista heti ensimmäisenä talvena."

Suomessa noin puolet männyn viljelystä on kylvöä. Syyksi Helenius arvelee kustannukset, jotka ovat noin kolmanneksen istutuksen kustannuksista.

Mäntyä uudistetaan Suomessa nykyisin yhtä paljon istuttamalla, kylvämällä sekä luontaisesti. Maanmuokkaus tehdään usein kylvön yhteydessä äestäen tai laikuttaen.

"Konekylvössä päästään yleensä käsikylvöjä parempaan tulokseen. Muokkausjälki on kosteampi ja luo itäville siemenille paremmat olosuhteet."

Koneellinen istutus on maanmuokkauksen osalta toistaiseksi kehittynyt koneellista kylvöä pidemmälle. Istutuksen laatu on hyvää, mutta työkustannukset ovat haaste.

Koneellinen kylvö on sen sijaan selkeästi käsin kylvöä halvempaa.

Lue lisää maanantain MT:sta.