GTK:n ja Posivan tutkimus: Suomen kallioperä on vakaata

Olkiluotoon on kaavailtu ydinjätteen loppusijoituspaikkaa. Kuva: Henrik Maki

Kaikki Suomen kallioperän siirrokset liittyvät siihen, että kallioperän vanhat murrosrakenteet ovat liikkuneet uudelleen, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Posivan hankkeessa selvisi.

Ainuttakaan ehjään kallioperään syntynyttä siirrosta ei löytynyt.

GTK ja Posiva paikansivat lähes koko Suomen kattavasta aineistosta kallioperän nuoria siirroksia ja muita piirteitä, jotka kertovat seismisestä aktiivisuudesta.

Hankkeessa käytettiin laserkeilaukseen perustuvaa tarkkaa korkeusmallia, joka mahdollisti siirrosten entistä tarkemman arvioinnin.

Jääkauden jälkeen syntyneitä kallioperän siirroksia kutsutaan postglasiaalisiirroksiksi. Alkujaan kallioperän siirrosvyöhykkeet ovat syntyneet, kun mannerlaatat ovat liikkuneet.

Osa vyöhykkeistä liikkuu yhä, ja siitä aiheutuu maanjäristyksiä. Suuri osa Suomen maanjäristyksistä on niin pieniä, että ne havaitaan vain seismisillä mittauslaitteistoilla.

Melkein kaikki Fennoskandian merkittävät siirrokset sijaitsevat Keski-Lapissa.

Hankkeessa tutkittiin jopa kymmeniä kilometrejä pitkiä ja useita metrejä korkeita siirroksia muun muassa tutkimuskaivannoin ja kairauksin.

Näyttää siltä, että jäätiköitymisen jälkeiset maanjäristykset ovat olleet suurimmillaan 4,9–7,5 magnitudia. Monet siirrokset ovat muodostuneet usean pienemmän maanjäristyksen seurauksena.

Hankkeen tuloksista on hyötyä, kun ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuutta perustellaan ja Fennoskandian alueen maanjäristystietokantaa täydennetään.

Ydinjätteiden geologisen loppusijoituksen turvallisuusanalyysi tehdään jopa miljoonan vuoden aikajaksolle. Samalla otetaan huomioon mahdolliset tulevat jäätiköitymiset.

Nuoret siirrokset ja maanvyöryt kartalla löytyvät täältä.