MTK:n metsäjohtaja vaatii hallitukselta tiukempaa otetta EU:n ennallistamislakiin – Suomi valmistelee kantaansa
MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan Suomi nostaa kannassaan esille oikeita asioita, mutta saisi vaatia vielä tiukemmin komission tekemien kustannuslaskelmien avaamista ja kansallisen päätäntävallan välttämättömyyttä.
Euroopan komission kaavaileman ennallistamislain metsäkriteerit voivat leikata toteutuessaan tuntuvasti metsänomistajien kantorahatuloja. Kuva: Petteri KivimäkiHallitus työstää parhaillaan Suomen kantaa Euroopan komission kesäkuussa julkaisemaan ennallistamislakiesitykseen.
”Perusvire on ihan hyvä. Oikeita asioita nostetaan esille, mutta sävyn on oltava vielä tiukempi ja ymmärrettävä”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola arvioi.
Suomen kantaa on valmisteltu EU-jaostoissa ympäristöministeriön johdolla. Seuraavaksi valmistelu siirtyy EU-ministerivaliokunnalle ja siitä eduskunnan käsittelyyn.
Lain tavoitteena on saada 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä.
”Hyvä, että Suomi tekee viimein kannanmuodostusta, kun MTK nosti haasteet esiin jo puoli vuotta sitten”, Mäki-Hakola kuittaa.
Komissio on laskenut Suomen ennallistamistoimien vuotuisiksi kustannuksiksi 0,9 miljardia ja hyödyiksi lähes 10 miljardia euroa.
Mäki-Hakolan mielestä Suomen tulisi vaatia kannassaan vielä tiukemmin laskelmien avaamista.
”Luvut ovat hurjia. On välttämätöntä avata, mihin ne perustuvat. Toivon, että valtioneuvosto pitää kovaa esillä, että tällaista ei voi viedä eduskunnan käsittelyyn ennen kuin Brysselistä kerrotaan, miten luvut on oikeasti laskettu.”
Komission esitykseen sisältyy myös muita Suomelle haastavia kirjauksia, kuten metsiin liittyvät kriteerit ja turvemaiden käyttö.
”Turvemaiden tärkeys on ruuantuotannossa ja metsätaloudessa olennainen. Suomi on nostamassa asiaa esille, mutta kannan on oltava todella terävä”, Mäki-Hakola vaatii.
Hän moittii komissiota kaikkiin Suomen metsiin vaikuttavien metsäkriteerien tuomisesta mukaan ennallistamislakiin.
”Menee yli komission toimivallan. Ei ole kriteerejä, jotka toimisivat kaikissa maissa. Suomi voisi vaatia koko artiklan pois ottamista.”
Ennallistamistarpeessa olevien alueiden määrittelyssä Suomen tulee olla erityisen tarkkana.
”Jos alue on tuottavassa maa- tai metsätalouskäytössä, siihen ei saa osoittaa EU-säädösten kautta velvoitteita!”
Suomi pitää kannassaan tärkeänä jäsenvaltioiden liikkumavaraa ja kansallista päätäntävaltaa.
Mäki-Hakola terävöittäisi metsäpolitiikan omissa käsissä pitämisen tärkeyttä entisestään.
”Liikkumavara ei ole vain tärkeää vaan välttämätöntä. On eri asia, puhutaanko jonkun olevan merkittävää vai Suomen kannalta kohtalonkysymys.”
Suomi asettaa omat tarkemmat ennallistamistavoitteensa myöhemmin laadittavassa kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa.
Hallitukselta Mäki-Hakola perää ennakointia.
”Suomen tulee kysyä tarkasti, mitä tehdään, jos suunnitelma ei olekaan komission mieleen. Onko se vapaaehtoista ja kansallista päätösvaltaa, jos lopulta tehdään, miten komissio haluaa?”
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
