Suomen puurakentamisen ohjelma päättyi – vetäjä kritisoi rakentajien nihkeyttä käyttää puuta
Ympäristöministeriön Petri Heino pettyi siihen, ettei puurakentamisen suosio kasvanutkaan odotetusti.
Petri Heino veti puurakentamisohjelmaa vuodesta 2016 alkaen. Ohjelma päättyi vuoden 2023 lopussa. Kuva: JANI LAUKKANENVuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen vuodenvaihteessa.
”Hallitusohjelmassa on yleisiä kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resursointia ja ohjelmaa”, Heino kritisoi Puussa on tulevaisuus -hankkeen artikkelissa.
”Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen.”
Suomessa puurakentamista on edistetty hyvin pienin panostuksin eikä suurta muutosta ole saatu aikaiseksi. Se olisi Heinon mukaan edellyttänyt koko julkisen sektorin voimakkaampaa sitoutumista.
Valtion omistamilla rakennuttajilla, Senaatilla ja A-Kruunulla, oli vain pientä kiinnostusta puurakentamiseen, Heino huomauttaa. Lisäksi Business Finland ja Suomen ympäristökeskus ovat olleet hänen mielestään passiivisia hankkeen toteuttamisessa.
Senaatti-Kiinteistöjen rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto myöntää MT:lle, ettei Senaatti pysty rakentamaan niin vapaasti puusta kuin esimerkiksi kunnat tai muut julkiset toimijat.
”Rakennamme paljon turvallisuuskriittisiä rakennuksia, kuten vankiloita ja puolustusvoimien tiloja, joihin puu ei ole niin hyvin sovellettavissa. Muutama vuosi sitten valmistui kuitenkin suomalais-venäläinen puukoulu, joka on Suomen suurimpia. Metlan rakennus Joensuussa oli Suomen ensimmäinen monikerroksinen puutoimistorakennus.”
Laitto toteaa, että tahtoa riittää ja puuta käytetään, mutta aina se ei näy rakennuksista päälle päin.
”Rakennamme paljon turvallisuuskriittisiä rakennuksia, kuten vankiloita ja puolustusvoimien tiloja, joihin puu ei ole niin hyvin sovellettavissa.” Jonni Laitto
Kuntasektorilla olisi Petri Heinon mukaan merkittävä mahdollisuus edistää vähähiilistä rakentamista osana ilmastomuutoksen työkalupakkia.
”Pudasjärvellä ja Kuhmossa on tehty paljon, mutta ensi sijassa teollisuus- ja työllisyyspoliittisin perustein. Tampereella on pyritty systemaattiseen puurakentamisen edistämisohjelman toteuttamiseen, vaikka sen kunnianhimo voisi olla korkeampikin.”
Muutoksen aikaansaamiseen rakentamisessa tarvitaan Heinon mukaan rakennusalan toimijoiden aktiivista panosta.
”Valitettavasti meillä fossiilisia päästöjä aiheuttava rakennustuoteteollisuus syöttää kentälleen puun käytön vastaista tietoa. Tämä ei luo rakentavaa pohjaa materiaalien väliseen yhteistyöhön ja esimerkiksi hybridirakenteiden kehittämiseen.”
Rakennusteollisuus ry:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen toteaa MT:lle, että ala lähestyy hiilijalanjäljen vähentämistä ja muuta sääntelyä materiaali- ja teknologianeutraalisti. Tämä kannustaa hänen mielestään kaikkia toimijoita päästövähennystalkoisiin.
”Muun muassa mineraalipohjainen rakennustuoteteollisuus on ryhtynyt tosissaan päästövähennyksiin.”
”Suomessa on toteutettu erinomaisia puurakentamishankkeita, mutta korkeat kustannukset ovat olleet puun käytön yleistymisen todellinen este ammattimaisessa rakentamisessa. Monet jäsenyrityksistämme ovat silti kerryttäneet kokemusta puu- ja hybridirakentamisen ratkaisuista”, Vuorinen toteaa.
Heinon haastattelu on julkaistu Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittamassa kiertoartikkelissa, jonka toteutti Audiomedia.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
