Lähes puolet metsien uhanalaisista lajeista on lehtolajeja – näillä metsänhoitotoimilla turvaat lehtosi lajiston
Kuusettuminen syö uhanalaistuvien lehtolajien elintilaaLehtoja on Suomen metsä-pinta-alasta vain alle kaksi prosenttia, mutta ne ovat lajirikkaimpia metsiämme. Lehtometsiä on hyödynnetty intensiivisesti vuosisatoja – niitä on raivattu pelloiksi, ne ovat jääneet asutuksen alle ja metsänhoitokin on yksipuolistanut lehtoelinympäristöjä.
Yleisin syy lehtolajiston taantumiseen on voimakas luontainen kuusettuminen tai kuusen viljely, sanoo luonnonhoidon asiantuntijana metsäkeskuksen Lehtohelmet-hankkeessa työskentelevä Jukka Ruutiainen.
Suomessa esiintyvät lehtipuulajit menestyvät lehdoissa, mutta lopulta kuusi voi varjostuksellaan syrjäyttää ne.
"Kuusikin kuuluu lehtoon, mutta ei ainoana puulajina. Monipuolinen puulajisto ylläpitää monimuotoista eliölajistoa."
Lehdon tunnistaa lehtokasvillisuudesta ja lehtomullasta. Puulaji ei määritä lehtoa, vaan maaperän rehevyys. "Myös puhdas kuusikko voi olla lehtoa", Ruutiainen sanoo.
Vaikka lehtoja on Suomessa lähinnä eteläisessä Suomessa, lähes puolet metsien uhanalaisista lajeista on lehtolajeja. Rehevät lehdot elpyvät nopeasti, ja niitä voidaan hoitaa muassa sekapuustoisuutta suosimalla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat



