Metsäsäätiö on puolustanut metsäelinkeinoa yli 2 100 hankkeella 25 vuoden aikana
Säätiön toiminnan rahoittavat metsänomistajat ja puunostajat puukaupan yhteydessä tehdyillä lahjoituksilla.
Erno Järvisen mukaan Metsäsäätiön toiminnan painopiste on siirtynyt koululaisiin ja puurakentamisen edistämiseen. Kuva: Sanne KatainenMetsäsäätiö perustettiin 25 vuotta sitten ajamaan metsäelinkeinon etuja. Se kerää varansa puukauppojen yhteydessä saaduista lahjoituksista.
Metsäsäätiön toiminta-ajatus lähtee siitä, että uusiutuvan raaka-aineen lähteellä asuvan kansakunnan on käytettävä etu hyväkseen. Metsäelinkeinon toimintaedellytysten puolustaminen yhdistää sekä metsänomistajia että puuta jalostavaa metsäteollisuutta.
"Metsäalan yksi viesti on, että metsät ja niiden käyttö eivät ole ilmasto-ongelma vaan sen ratkaisu", Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Erno Järvinen muistuttaa.
Säätiö rahoittaa toimintansa puukauppojen yhteydessä kerättävällä metsäsäätiö maksulla. Sen maksaminen on metsänomistajan päätettävissä.
Jos metsänomistaja maksaa osansa, metsäteollisuus tekee samoin. Myös Metsähallitus maksaa puukaupoistaan metsäsäätiölle osansa.
Metsäsäätiömaksua metsänomistajat ja puuta ostavat yritykset ovat kartuttaneet lähes 40 miljoonaa euroa. Se on mahdollistanut yli 2 100 erilaista metsäelinkeinoa tukevaa hanketta ympäri Suomen ja kansainvälisesti.
Metsäsäätiö puolusti taipaleensa alkuvuosina suomalaista metsäelinkeinoa kansainvälisillä areenoilla. Nykyään säätiön rahoituskohteista tärkeimmiksi ovat nousseet kouluyhteistyö sekä puunkäytön edistäminen rakentamisessa.
"Rahoitetut hankkeet ovat tukeneet toiminnalle asetettuja tavoitteita hyvin. Metsäsäätiön rahoituskohteista voi jokainen löytää itseään kiinnostavia hankkeita”, toteaa Järvinen.
Järvinen korostaa, että Metsäsäätiön menestys perustuu sitoutuneisiin taustatahoihin, jotka koostuvat monipuolisista metsäelinkeinon toimijoista.
Metsänomistajat ovat olleet Metsäsäätiön toiminnan takana alusta lähtien, sillä metsäelinkeinon puolustaminen on heille tärkeää. Metsäsäätiön rahoituksessa he ovat avainasemassa.
"Voi sanoa, että laittamalla raksin ruutuun puukaupan yhteydessä metsänomistaja saa puunostajan tekemään samoin. Tällä yhteisellä tuplauksella pystytään keräämään parin miljoonan potti joka vuosi sellaisten asioiden rahoittamiseen jotka lisäävät metsäelinkeinon hyväksyttävyyttä", toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Tiirolan mukana kyseinen ruksi on turvallista laittaa. Metsäsäätiö edistää vain sellaisia asioita, joista sekä puun myyjillä että ostajilla on yhteinen näkemys.
"Nythän ollaan ihan samassa ytimessä kuin 25 vuotta sitten. Sillon saksalaiset ympäristöjärjestöt ja media kyseenalaistivat meidän puutuotteiden ja metsänhoidon kestävyyttä ja oltiin kansakuntana ja toimialana talousvaikeuksissa."
Metsäelinkeinon edistämiselle on edelleen tarvetta. Tiirolan mukaan on tärkeätä, että metsäala rahoittaa Metsäsäätiön toimintaa yhdessä.
"Rahoilla toteutetaan koululaisten metsäretkiä, yrityskylien metsäesitteitä, päättäjien metsäakatemiaa, tärkeitä tutkimuksia ja puunrakentamisen edistämistä."
"Kaikkeen tuohon riittää rahaa, koska metsänomistajat pitävät noita hankkeita tärkeänä oman elinkeinon edistämisessä", toteaa Tiirola.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
