PTT:n taloustutka Kiinteistövero suojelualueille?
Salla otti ensimmäisenä kuntana esille kiinteistöveron perimisen valtion omistamilta suojelualueilta, ja nyt useammat Lapin kunnat ovat seuraamassa Sallan aloitetta. Valtion omistamien suojelualueiden kiinteistöveroa on ehdotettu paikkaamaan kuntien menetyksiä kiinteistöveron jäädessä pois kuntien verotulojen tasausjärjestelmästä. Järjestelmän muutos heikentää etenkin niiden kuntien asemaa, joissa on muita vähemmän verotettavia kiinteistöjä.
Kansallispuistot ja muut suojelualueet tuovat mukanaan luontomatkailijoita ja rahaa, mutta tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti kuntien välillä. Esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuiston matkailijavirrat kulkevat pääosin Inarin ja Sodankylän kautta, ja reiteiltä sivussa oleva Savukoski jää nuolemaan näppejään matkailueurojen suhteen.
Toisaalta Savukoski saa yhteisöveroja suojelluista metsistään samalla tavoin kuin metsätalouskäytössä olevista metsistäänkin.
Menetykset tulevatkin metsän osalta pääsääntöisesti vähentyneiden metsätalouden työpaikkojen muodossa, koska myös hakkuutulot olisivat menneet valtion metsistä Metsähallituksen kassaan ja sieltä muun muassa tilityksinä valtiolle.
Joillakin alueilla suojelu estää metsätalouteen liittyvää yritystoimintaa tai esimerkiksi talviurheiluun perustuvan matkailun kehittämistä. Enontekiö esimerkiksi ei saa juurikaan metsävero-osuutta suojelualueistaan, jotka eivät pääosin ole metsää. Kuitenkin merkittävät tunturialueet on suojelulla rajattu pois tuottavasta matkailukäytöstä.
Suojelualueiden sijoittelu aiheuttaa kunnille hyvin erisuuruisia seurauksia alueiden koosta riippumatta. Onko kiinteistövero suojelualueille paras tapa paikata kuntien taloutta ja korvata suojelun kustannuksia? Ja johtaisiko sen käyttöönotto tai muu suojeluhehtaareihin perustuva korvaus kuntien ja valtion kannalta tasapuoliseen lopputulokseen?
Asenteet suomalaisen luonnon suojelua kohtaan eivät voi olla kovin myönteiset, jos suojelu aiheuttaa sijaintikunnassaan selviä taloudellisia menetyksiä. Korvausjärjestelmän tulisi kuitenkin olla mahdollisimman tasapuolinen siten, että kukin kunta saisi korvauksen sen mukaan, mitä se suojelun takia menettää.
Korvausjärjestelmässä tulisi huomioida suojelualueen vaikutukset aluetalouteen ja verotuloihin. Jotkut kunnat hyötyvät kansallispuistoistaan jo nyt, kun taas toiset kunnat eivät voi hyödyntää suojelualueitaan syrjäisen sijainnin tai tiukemman suojelun vuoksi.
Kiinteistöveron sijasta pitäisi siis kehittää malli, jolla korvaukset suojelusta määritellään aiheutuneiden taloudellisten menetysten mukaan. Kuntien huonon taloudellisen tilanteen korjaamiseksi on haettava muita keinoja kuin suojelualueiden verottaminen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
