Kurjet lentävät mieluiten keskenään. Kuva: Jarno Mela
Miksi hanhet ja joutsenet lentävät välillä samassa parvessa?
Lintujen sekaparvissa piilee monia hyötyjä eri lajeille. Yksi laji lentää silti visusti omassa porukassaan.
Lintulajeilla on hieman erilaiset ruokailutottumukset, joten sekaparvien sijainti voi kertoa monipuolisesta ruokailupaikasta. Kuva: Jaana KankaanpääJoutsenia ja hanhia näkee samoilla pelloilla jopa samoissa lentomuodostelmissa.
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ornitologi ja Luontopaneelin jäsen Aleksi Lehikoinen kertoo monilajisten parvien olevan muuttoaikoina varsin yleisiä ja niitä esiintyy hänen mukaansa niin vesilinnuilla, kahlaajilla kuin varpuslinnuilla.
Monilajisista parvista on hyötyä.
”Vaikka lajeilla on hieman erilaiset ruokailutottumukset, sekaparvien sijainti voi kertoa, että tällä kohtaa on yleisesti hyvä ruokailupaikka”, Lehikoinen kertoo.
”Jos ruokailevaa parvea katsoo tarkemmin, niin usein parven sisällä saatetaan olla hieman omissa lajiporukoissa, mikä kertoo että ehkä kyseisellä paikalla löytyy paremmin ruokaa juuri kyseisen lajin tarpeeseen tai muusta lajin sisäisestä sosiaalisesta dynamiikasta.”
Vesilinnuilla parinmuodostus tapahtuu hänen mukaansa usein talvehtimisalueilla, mutta parinmuodostusta voidaan tehdä myös esimerkiksi sorsien osalta muuttomatkan aikana.
”Jos ruokailevaa parvea katsoo tarkemmin, niin usein parven sisällä saatetaan olla hieman omissa lajiporukoissa, mikä kertoo että ehkä kyseisellä paikalla löytyy paremmin ruokaa juuri kyseisen lajin tarpeeseen tai muusta lajin sisäisestä sosiaalisesta dynamiikasta.”
Monilajiset parvet huomaavat Lehikoisen mukaan myös pedot paremmin. Suuressa parvessa myös todennäköisyys sille, että peto osuisi juuri omalle kohdalle, on pienempi kuin pienessä.
”Isot monilajiset parvet kertovat myös siitä, että moni yksilö on kokenut sen riittävän turvalliseksi levähtää.”
Syömisen ja lepäilyn lisäksi siirtymiä saatetaan tehdä sekalaisessa parvessa. Esimerkiksi joutsenien ja hanhien yhteislento samassa muodostelmassa ei muuttoaikoina Lehikoisen mukaan myöskään ole tavatonta.
”Yhdessä lentämisestä voi olla myös hyötyä parvessa. Etenkin pienemmät hanhet saavat paremmin nostetta suurempien joutsenten seassa lentämisestä. Toisin päin, eli yksittäistä joutsenta lentämässä hanhiparvessa, näkee harvoin.”
Kurkiparvissa sen sijaan on harvoin muita lajeja.
”Niiden lentotyyli, jossa hyödynnetään nousevia ilmavirtauksia sopii huonosti muille vesilinnuille ja siksi lentävät kurkiparvet ovat useimmiten lajipuhtaita”, Lehikoinen kertoo.
Samansukuiset linnut tulevat Lehikoisen mukaan pesimäajan ulkopuolella yleisesti kohtuu hyvin toimeen keskenään sekaparvissa.
”Jos tarkemmin lintuja seuraa, niin linnut ärhentelevät kyllä usein läheisille saman tai toisen lajin yksilöille. Jos on hyvä ruokailupaikka niin sinne ei haluta muita, oli ne samaa tai muuta lajia”, hän kertoo.
Omaa aluetta ei hänen mukaansa kuitenkaan puolusteta kuin ihan lähietäisyydellä.
”Pesimäreviireillä linnut voivat olla ärhäkämpiä toisia kohtaan, esimerkiksi laulujoutsenet toisia joutsenia kohtaa, mutta tämäkin on tosi paljon lajikohtaista. Lisäksi esimerkiksi joutsenet sallivat kyllä toisia sorsia samalle järvelle.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
