Aikainen kevät vaikeuttaa puunkuljetuksia
”Lämpöaalto koettelee polanteiden pitävyyttä, nyt kaivattaisiin pakkasia”, toteavat kuljetuspäällikkö Arto Sarajärvi ja kuljetusyrittäjä Risto Väärälä (vas.) Rovaniemeltä. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
Poikkeuksellisen vahva lämpöaalto on kurittanut puunkuljetuksia jo toista viikkoa. Suurempia muutoksia säähän ei ole luvassa ainakaan lähipäivinä. Jänkien takaisiin leimikkoihin ennen vuoden vaihdetta perustetut talvitiet ovat pehmentyneet viime päivinä myös Rovaniemellä.
”Keli on kuin pääsiäisenä, vaikka eletään helmikuun loppua. Polanne pettää auton alta ja kalusto on lujilla. Kivet ja kannot pyrkivät esille samalla, kun lumi sulaa”, sanoo puunkuljetusyrittäjä Risto Väärälä Rovaniemeltä.
Talvitien polannetta ei voi poistaa, kuten ympärivuotiselta metsäautotieltä. Muutamankin asteen yöpakkaset kohentaisivat polanteiden kestävyyttä. Väärälä arvelee, että puunkuljettajat joutuvat rokulille, ellei sää pian pakastu.
”Talvitien varsilla on vielä siksi paljon puuta, että seisokkeja saattaa tulla laajemminkin.”
Lapissa talviteiden varsilta on kuljetettu puuta tavallisesti maaliskuun loppuun saakka. Viime vuonna kelit jatkuivat pitkään hyvinä myös etelässä.
”Olemme varautuneet siirtymään kesäleimikoihin siltä varalta, että kyseessä on aikainen kevät eikä lämmin jakso. Asiakkaat tarvitsevat puunsa, olipa keli mikä tahansa”, sanoo Metsähallituksen Pohjois-Suomen kuljetuspäällikkö Arto Sarajärvi Rovaniemeltä.
Metsähallitus on suunnitellut talvihakkuunsa Lapissa siten, että ne tukeutuvat suurelta osin talvitiestöön. Lapin valtionmaiden vuotuisesta korjuumäärästä 40–50 prosenttia on peräisin talvitieleimikoista, tänä vuonna talviteitä on perustettu 500–600 kilometriä.
”Tavoitteena olisi toimittaa talvileimikoista 13 000–14 000 autokuormaa. Töissä on 50 hakkuukoneketjua ja saman verran puutavara-autoja.”
Kuluva talvi on ollut erittäin vaikea turvepohjaisilla hakkuutyömailla Etelä-Suomessa.
”Olemme perääntyneet turvemailta kesäkorjuukohteille maaperän sulamisen takia”, sanoo Metsähallituksen Etelä-Suomen hankintapäällikkö Markku Eklund Kuopiosta.
Niillä kohteilla, millä olisi toimittu normaalisti joulukuusta lähtien, on hakattu tänä talvena varsin vähän.
”Turvemaiden kantavuutta lisäisi lumi, mutta sitä ei ole käytännössä lainkaan. En muista vastaavaa tilannetta helmikuussa.”
Eklund on huolestunut valtionmaiden puuvarantojen terveen rakenteen säilymisestä, jos kesäleimikoita joudutaan hakkaamaan toistuvasti talvisin. Noin 40 prosenttia Etelä-Suomen valtionmaiden korjuusuunnitteesta on turvemaakohteilla.
”Olemme kehittäneet turvemaiden kesäaikaista korjuuta tähän soveltuvan kaluston, kohteiden valinnan, suunnittelun ja työmenetelmien avulla.”
Keski-Suomessa korjuukelit ovat olleet toistaiseksi hyvät. Vähälumisuus on auttanut turvemaiden jäätymistä.
”Sulaminen käynnistyy altapäin, ellei keli pakastu, lämpöä on päivisin 4–5 astetta”, kertoo metsäkoneyrittäjä Matti Savolainen Viitasaaren Metsätähti Oy:sta.
Viitasaarella valtion maiden talvikauden korjuutavoitteesta on hakkaamatta vielä yli puolet.
”Lämmin sää aiheuttaa muutoksia ja ylimääräisiä kustannuksia korjuuseen ja kuljetuksiin”, kertoo Metsähallituksen korjuuesimies Kari Hämäläinen.
Hakkuita on jouduttu siirtämään huonokuntoisten tieyhteyksien varsilta. Puunkuljetuksia haittaavat heikkokuntoiset yksityistieosuudet, jotka liittyvät metsähallituksen ylläpitämiin metsäautoteihin.
”Emme halua aiheuttaa yksityistiestölle vaurioita, hakkaamme kantavampien teiden vaikutuspiiristä.”
Talviteitä on perustettu Viitasaaren vaikeakulkuisimpiin kohteisiin toistakymmentä kilometriä.
”Meidän olisi pitänyt hakata 15 talvitiekohdetta, osa niistä joudutaan siirtämään sään takia ensi talveen. Nyt kaivattaisiin pohjoistuulta, pakkasta ja lunta”, Hämäläinen sanoo.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
