Tutkija: Hakkuut eivät saa ylittää 55–65 miljoonaa kuutiota metsien kasvun ja nielujen turvaamiseksi
Tutkija Sampo Soimakallion mukaan puutuotteista syntyvä ilmastohyöty ei kompensoi puun käytön päästöjä.
Suomen maankäyttösektorin hiilinielut pitäisi saada 20 miljoonaan tonniin lähivuosina. Nyt nielu on nippa nappa miinuksen puolella, -1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Mukana laskelmissa on metsien lisäksi muun muassa maatalous. Kuva: Hanne ManeliusSuomen metsien hiilinielu on pienentynyt viimeiset kymmenen vuotta. Johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta on tilanteesta huolissaan. Hän on laskenut, että metsistämme saisi vuosittain hakata korkeintaan 55–65 miljoonaa kuutiometriä, jotta puuston kasvu sekä hiilinielu eivät pienenisi ja Suomi saavuttaisi ilmastotavoitteensa.
Nykyinen hakkuumäärä on noin 75 miljoonaa kuutiota vuodessa.
”Puutuotteiden tuottama hiilinielu on varsin pieni.”
Soimakallion mukaan metsien hiilinielu on pienentynyt runkopuun kasvun hiivuttua, metsien ikäluokkajakauman muututtua ja ympäristötekijöiden takia.
”Mitä enemmän hakataan, sitä alhaisemmaksi metsien tilavuuskasvu jää. Tilavuuskasvu olisi nyt suurempi, jos jo aiemmin oltaisiin hakattu maltillisemmin.”’
Erityisesti kuitu- ja energiapuun hakkuut ovat lisääntyneet. Puusta valmistetaan siis enenevissä määrin lyhytikäisiä tuotteita.
”Puutuotteiden tuottama hiilinielu on varsin pieni.”
Yleisöstä huomautettiin, että puutuotteet usein korvaavat fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, millä on oma arvonsa taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan.
”Metsäteollisuuden hiilijalanjälki eli päästöt ovat eri tutkimusten isommat kuin heidän itse esittämänsä hiilikädenjälki.”
Toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen yritysten muodostamasta Climate Leadership Coalitionista mainitsi, että biomassan energiakäyttöä on pienennettävä. Lisäksi on suunniteltava, miten teollisuus pärjää nykyistä pienemmällä puumäärällä.
Metsäteollisuus perustelee toimintaansa paitsi talouden tukijalkana toimimisella, myös ilmaston pelastamisella, kun puu korvaa fossiilisia raaka-aineita. Puhutaan positiivisesta hiilikädenjäljestä.
Soimakallion laskelmien ja muiden tutkimusten mukaan Suomen metsäteollisuus ei tuota niin paljon ilmastohyötyjä, että sillä voitaisiin pertustella nykyiset hakkuumäärät.
”Metsäteollisuuden hiilijalanjälki eli päästöt ovat eri tutkimusten mukaan 1–6 kertaa isommat kuin heidän itse esittämänsä hiilikädenjälki, 16 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.”
Siten puutuotteista syntyvä ilmastohyöty ei kompensoi puun käytön päästöjä ja hiilinielujen pienenemistä.
Suomen maankäyttösektorin hiilinielut pitäisi saada 20 miljoonaan tonniin lähivuosina. Nyt nielu on nippa nappa miinuksen puolella, -1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
