Metsänhoito parantaamarja- ja sienisatoa
Marjojen ja sienien ottaminen huomioon metsänhoidossa ei vaadi suuria taloudellisia uhrauksia. Avainasemassa ovat lämmön, valon ja veden pääsy metsän pohjalle.
”Varvut tarvitsevat valoa tuottaakseen marjoja. Myös monet sienilajit hyötyvät harvennuksista ja puuston väljyydestä”, kertoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Jari Miina.
”Kuusenistutus ei suosi marjoja. Puhtaat, tiheät kuusikot tarkoittavat sitä, ettei kenttäkasvillisuutta ole.”
Varttuneet, harvahkot sekametsät ja männiköt voivat tuottaa runsaasti marjoja kymmeniä vuosia. Niiden uudistamista voi viivyttää, jos haluaa marjapaikan säilyvän.
”Toisaalta männyn siemenpuuhakkuulta voi saada erittäin runsaita puolukkasatoja. Vadelmat löytyvät rehevien kuusikoiden avohakkuilta.”
Suuresta mustikkasadosta unelmoivan kannattaa uudistaa tuore kangas kuusen sijaan männyllä.
”Mänty on myös puuntuotannon osalta hyvin karumman pään tuoreelle kankaalle soveltuva puulaji. Hyvän uudistustuloksen ja oikean taimikonhoidon avulla männiköstä saadaan laadukas.”
Sienille olennaista on veden pääseminen humuskerrokseen. Ne eivät kuitenkaan viihdy liian märässä tai rehevässä maapohjassa.
Harvennettu ja valoisa metsä päästää myös sateen humuskerrokseen ja rohkaisee sieniä tuottamaan itiöemiä.
”Ensiharvennetulta männiköltä voi löytyä mustikoiden lisäksi erinomaisia kantarellipaikkoja. Kantarelli viihtyy erityisesti uudistamisen yhteydessä kulotetulla alueella ja ensiharvennetussa koivikossa”, Miina innostuu.
Herkkutattien sadot nousevat kuusikoissa juuri ennen niiden ensiharvennusikää. Ensiharvennus kannattaakin tattien kannalta toteuttaa ajallaan, sillä se yllyttää herkkutatit uudestaan huippusatoihin.
Korvasieni on lahottajasieni. Se tuottaa satoa havumetsissä, joissa maan pinta on jollain tavalla rikkoutunut. Korvasieniä kannattaakin metsästää hakkuu- ja harvennusaloilta.
”Suppilovahverot leviävät yhä pohjoisempaan, luultavasti syksyjen lämpenemisen seurauksena. Suppilovahvero on satoisa sieni, jota löytyy samalta paikalta vuodesta toiseen. Paikat kannattakin painaa mieleen”, Miina neuvoo.
”Yhteenvetona voi todeta, että metsänomistaja saa kyllä satoa, jos hän omistaa varttuneita ja valoisia metsiä. Harvennukset kannattaa siis tehdä ajallaan. Kasvupaikan sallimissa rajoissa myös uudistamispuulajin valinnalla voi ohjata tulevia marja- ja sienisatoja”, Miina tiivistää.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
