Tammi tarjoaa vaihtoehdon metsänkasvatukseen
Tammella on metsitetty peltoja. Se on myös suosittu koristepuu. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSen jälkeen nuoret tammet jäävät hirvien armoille. Tammen viljely onnistuu hirvien takia vain asutusten lähellä ja paikoissa, joissa hirvet eivät liiku.
”Umpimetsässä taimet olisi suojattava hirviltä aidalla, mikä on liian kallista.”
Hyvään tulokseen pääseminen vaatii pystykarsinnan. Se palkitsee metsänomistajan, joka aikanaan tammet myy.
Jalojen lehtipuiden kauppa Suomessa on vaatimatonta. Kotimaisen tammitukin tarjonta mitataan muutamissa kuutiossa, kertoo Reijo Arfman Fiskarsin Laatupuusta.
Arfman maksaa tammesta 100–200 euroa kuutiolta. Saksassa tammitukin hinta on moninkertainen, mutta siellä puun laatu on tasaisempi. Saksassa parhaat tammitukit myydään yksinkappalein ja yleensä huutokaupalla.
”Tammi on sitä parempaa, mitä kovakasvuisempaa se on ollut. Kotimaisen puun ongelmana ovat pakkasvauriot.”
Tammet paloitellaan sahausta varten tarkasti.
Usein apuun on otettava lyhyitä apumittoja. Arfmanin mukaan raja tulee vastaan parissa metrissä, minkä jälkeen sahaus vaikeutuu.
JARMO PALOKALLIO
Takavuosina tammea käytettiin jonkin verran peltojen metsityksissä. Niiden tulokset vaihtelivat, sillä tammi vaati kunnon suojauksen ja hoidon. Nykyään Etelä-Suomen metsissä näkee entistä enemmän luontaisia tammen taimia.
Metsätammi on levinnyt karkeasti Raumalta Tampereen kautta Lappeenrantaan ulottuvalle linjalle asti. Puisto- ja koristepuina se menestyy Pohjanmaan ja jopa Kainuun edullisimmilla kasvupaikoilla.
”Tammi on selvästi hyötynyt ilmastonmuutoksesta. Se kukkii hyvin ja tekee itävää siementä. Paskonärhet levittävät niitä ympäriinsä”, kertoo professori Peter Tigerstedt Mustilan arboretumista.
Tigerstedtin mukaan ainakin osa tammista on aiemmin kärsinyt kovista talvista. Järeäksi varttuneet tammitukit ovat käyneet läpi kovat sotatalvet. Myös vuoden 1987 poikkeuksellisen raju pakkaskausi on saattanut niitä vikuuttaa.
”Nykyään sellaisia talvia tuskin enää tulee. Siksi tammea voi kasvattaa pienemmällä riskillä.”
Tammi ei juuri nirsoile kasvupaikan suhteen. Savimaalla seisovasta vedestä se ei kuitenkaan pidä.
Vauhtiin päästyään tammi kasvaa nopeasti. Se on oiva kohde pystykarsinnalle, sillä haavat kylestyvät ongelmitta.
Täysikasvuisen tammen latvus leviää laajalle. Siksi Tigerstedt neuvoo istuttamaan tammet harvaan. Sopiva väli on neljästä kuuteen metriin. Silloin arvokkaita tammia ei tarvitse poistaa harvennuksissa.
”Tammien välissä voi kasvattaa vaikka joulukuusia. Osan kuusista voi päästää kasvamaan sellupuuksi asti.”
Tammi vaatii hyvät suojaukset. Myyriä ja jäniksiä torjuu pitkä muovinen suojaputki.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
