"Ilmastokatastrofi lyö läpi" – kun tuhot romahduttavat puun hinnan, kärsii metsänhoito ja lopulta koko yhteiskunta, sanoo saksalainen ympäristövaikuttaja

Suomi on toistaiseksi säästynyt mittavilta ilmastonmuutoksesta johtuvilta metsätuhoilta, toteaa Lutz Ribbe. Kuva: Kari Salonen

Metsänhoitoyhdistys Uusimaan väki esitteli harvennushakkuuta järjestövaikuttajista koostuvalle Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ETSK:n Moninainen Eurooppa -ryhmälle. Kuva: Kari Salonen

Carlos Trias Pintó taltioi metsäkoneen työskentelyä. Kuva: Kari Salonen

"Ilmastokatastrofi lyö läpi. Sillä on konkreettisia talousvaikutuksia", vastaa saksalaisen ympäristöjärjestön Euronaturin edustaja Lutz Ribbe kysymykseen tämän hetken kuumimmista ympäristöongelmista.

Lausunto on ymmärrettävä, sillä Saksassa metsää on kuivunut pystyyn ennätysmäärin kuivuudesta juontuvien kirjanpainajatuhojen takia. Puun hinta on romahtanut, mikä vaikuttaa luonnollisestikin kotimarkkinoita laajemmin.

Ribben mielestä metsätalouden taloudellinen kannattavuus on myös ympäristökysymys.

"Metsä tuottaa paljon yhteiskunnalle arvokkaita hyödykkeitä: Hiilen sidontaa, ilmanlaatua, virkistysmahdollisuuksia. Metsänomistaja saa kuitenkin korvausta vain puusta. Jos metsätalous ei kannata, hänen ei kannata huolehtia metsiensä kunnosta."

Ribbe osallistui Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) alaisen Moninainen Eurooppa -ryhmän vierailuun Suomessa.

ETSK on EU:ssa neuvoa-antava elin, jonka jäsenet ovat erilaisten talouselämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Maanantaina vieraat keskustelivat seminaarissa biotaloudesta, digitalisaatiosta ja infrastruktuurista. Tiistaina komitean jäsenet tutustuivat MTK:n opastamina suomalaiseen metsätalouteen järvenpääläisellä harvennustyömaalla.

MTK:n tavoitteena on käyttää hyväksi jokainen tilaisuus Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana esitellä suomalaista metsätaloutta vieraileville ryhmille, toteaa tuottajajärjestön kansainvälisten asioiden johtaja Simo Tiainen, ETSK:n jäsen hänkin.

"Teillä ei ainakaan vielä ole vastaavia ilmastonmuutoksesta johtuvia tuhoja kuin Saksassa. Käsittääkseni luonnon monimuotoisuus on hyvin huomioitu metsätaloudessa", Lutz Ribbe luonnehtii vaikutelmiaan Suomesta.

Ilmastonmuutoksen lisäksi toinen suuri ympäristöongelma on luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

"Ensin biodiversiteetin hupeneminen piti pysäyttää vuoteen 2010 mennessä, sitten 2020, nyt puhutaan vuodesta 2030. Tavoitetta lykätään aina vain eteenpäin."

Monimuotoisuuden vähenemistä Ribbe pitää ennen kaikkea maatalouden ja maatalouspolitiikan haasteena. Maataloustukien pitäisi ohjata tuotantoa luonnon monimuotoisuuta suosivaan suuntaan.

"Vastassa ovat lobbarit, jotka toivovat vain pinta-alatukia."

Itävallan maa- ja metsätaloustuottajien Brysselin edustaja Andreas Thurner kertoo toimivansa MTK:n kanssa tiiviissä yhteistyössä, tavoitteet ovat pitkälti samat. Suomen tavoin metsäsektori on Itävallassa merkittävä, tosin teollisuuden painopisteissä on eroa: Suomessa ollaan pitkällä kuitupuun jalostuksessa, Itävallassa korostuvat puutuotteiden ja puurakentamisen osaaminen.

Thurner toivoo, että metsäasiat huomioitaisiin EU:ssa tulevaisuudessa aiempaa paremmin.

"Kun 2020 asti voimassa olevaa metsästrategiaa valmisteltiin, ei ollut vielä esimerkiksi biotalousstrategiaa tai metsien ja maankäytön muutosten hiilitavoitteita. Tavoite on, että uusi strategia huomioi tämän sääntelyn."

Strategian pitää tasapainoilla ristiriitaisten tavoitteiden välillä. Toisaalta halutaan metsien sitovan hiiltä, toisaalta fossiilisista pitää siirtyä uusiutuviin materiaaleihin, joten paine hakkuiden kasvattamiselle kasvaa.

Thurner ei silti toivo EU:n mestaroivan metsäpoliisina, vaan metsälait saavat jatkossakin pysyä joka maan omassa hallinnassa.

"Puun kestävyys on turvattu kansallisissa metsälaeissa. EU:n asettamat kestävyyskriteerit puulle loisivat turhaa byrokratiaa."