Mitä muut yhtiöt ja sahurit tuumivat Stora Enson tukkivaatimusten kiristyksestä?

Stora Enso on nostanut havutukkien latvaläpimitan minimivaatimuksen 18 senttimetriin Itä-Suomen hankinta-alueella. Kuva: Jukka Pasonen

Mäntytukin minimilatvaläpimitan nosto 15 senttimetristä 18 senttiin 1 000 kuutiometrin esimerkkileimikossa vähentää metsänomistajan puukauppatiliä yli 3 200 euroa. Kuva: Jukka Pasonen

Kuusitukin minimiläpimitan nosto 16 senttimetristä 18 senttiin 1 000 kuutiometrin esimerkkileimikossa vähentää metsänomistajan puukauppatiliä liki 2 700 euroa. Kuva: Jukka Pasonen

Stora Enson ilmoitus havutukkien mittavaatimusten kiristämisestä ei innosta MT:n haastattelemia muita puunostajia ainakaan heti seuraamaan esimerkkiä.

Stora Enso on nostanut havutukkien latvaläpimitan minimivaatimuksen 18 senttimetriin Itä-Suomen hankinta-alueella. Aiemmin yhtiö edellytti, että mäntytukki on latvasta vähintään 15 ja kuusitukki 16 senttimetriä.

Suomen suurimpiin yksityisiin sahayrityksiin kuuluvan Keitele Groupin hallituksen puheenjohtajan Ilkka Kylävainion mukaan yhtiöllä ei ole toistaiseksi mitään suunnitelmia muuttaa tukkivaatimuksia.

Keitele Group hankkii käyttämistään tukeista 70 prosenttia itse.

Vierastoimittajilta konserni ostaa mäntyä kolmella hintaportaalla latvaläpimitoittain 15–18, 18–24 ja yli 24 senttimetriä. Kuusen kolmesta portaasta alin on 16–22 senttimetriä.

"Itse ostamme normaalisti männyn 15 senttimetriin ja kuusen 16 senttimetriin asti. Sen lisäksi Keiteleellä ja Kemijärvellä käytetään merkittävä määrä pikkutukkia", Kylävainio kertoo.

Hän huomauttaa, että Keitele Group ostaa myös lyhyitä tukkipituuksia kuten 37, 38 ja 41 desimetriä, jotka integraattisahaajilta usein puuttuvat.

Sahayritys Westas Groupin toimitusjohtaja Pekka Kopra toteaa, että varsinkin mäntysahatavaran markkinatilanne on tosi haastava.

"Meidän pitää löytää lääkkeet, kuinka mäntyä pystytään sahaamaan niin, että siitä ei tule tappiota."

Mittavaatimusten kiristäminen olisi Kopran mukaan yksi tapa ratkoa kannattavuusongelmaa.

"Varmasti sitäkin läpikäydään, kun emme nykyisillä mitoilla ja hinnoilla pysty mäntytukkia ostamaan."

Kopran mukaan latvaläpimitaltaan 15–18 senttimetrin välillä on ollut noin puolet yrityksen ostamasta mäntytukkien kappalemäärästä. Kuutiomäärästä osuus lienee noin 20–25 prosenttia.

"Jos minimilatvaläpimitta nousisi 15 senttimetristä 18 senttimetriin, sahauksen kannattavuus paranisi valtavasti. Myös sahatavaran myyntiarvo nousisi, koska pienistä puista tulee paljon vajaasärmälautoja, joiden myyntiarvo on alle normaalin sahatavaran", Kopra sanoo.

Mittavaatimusten kiristäminen tasapainottaisi puumarkkinaa hänen mukaansa niin, että sahayritykset pärjäisivät ja selluteollisuus saisi tarvitsemansa raaka-aineen tehtailleen.

UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander korostaa, että jokainen puuta ostava yhtiö tekee omat linjauksensa.

Hänen mukaansa UPM pyrkii löytämään puukaupassa metsänomistajan kannalta aina parhaan kokonaisratkaisun.

”Meidän näkökulmamme on astetta korkeammalla kuin keskustelua läpimitoista. Mietimme, miten leimikosta voidaan tuottaa metsänomistajalle korkein arvo.”

”Silloin puhutaan puiden lisäksi palveluketjusta puukaupan jälkeen, esimerkiksi metsänuudistamisesta. Myös energiapuu ja kuusisorvitukki ovat tärkeässä roolissa.”

Pääsääntöisesti UPM:llä on Branderin mukaan mäntytukin latvaläpimitan vähimmäisvaatimus 15 senttimetriä ja kuusitukin 16 senttimetriä.

Metsä Groupin liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä ei halua kommentoida kilpailevan yhtiön Stora Enson mitta- ja laatuvaatimuksia tai mitä Metsä Group mahdollisesti tulevaisuudessa tekee.

Metsä Groupin hän sanoo käyttävän puukauppasopimuksissa aika perinteisiä tukkien mitta- ja laatuvaatimuksia.

Lue lisää:

Stora Enso kiristää tukkien mittavaatimuksia – metsänomistajien puukauppatuloja leikkaavaa muutosta perustellaan sahateollisuuden ongelmilla