Ukrainan sodan merkittävimmät metsäteollisuusvaikutukset kohdistuvat sahaukseen, puun hinnoissa nousupaineita

Venäläisen, valkovenäläisen ja ukrainalaisen sahatavaran poistuminen jättää Euroopan markkinoille noin 8 miljoonan kuutiometrin aukon. Kuva: Sanne Katainen

Ukrainan sodan merkittävimmät metsäteollisuusvaikutukset kohdistuvat sahatavaraan, arvioi Luonnonvarakeskus. Ennen sotaa Venäjä oli Kanadan ohella maailman johtava sahatavaran viejä.

Tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilän mukaan Venäjän sahatavaravienti on ollut 30 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Euroopan markkinoille venäläisen, valkovenäläisen ja ukrainalaisen sahatavaran poistuminen jättää noin 8 miljoonan kuutiometrin vajeen.

"Toisaalta Venäjän vienti esimerkiksi Kiinaan voi kasvaa, mikä kiristää kilpailua siellä", toteaa Kniivilä.

Venäjä on ollut myös maailman suurimpia vanerin viejiä, mutta kemiallisen metsäteollisuuden osalta Venäjän merkitys on vähäisempi. Silti esimerkiksi venäläisen sanomalehtipaperin tuonnin loppuminen vaikeuttaa sitä käyttäneiden lehtien ilmestymistä.

Suomessa Ukrainan sota kiristää metsäteollisuuden puuhuoltoa. Metsäteollisuus on ostanut Venäjältä noin 10 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Eniten Venäjältä on tuotu koivukuitupuuta ja haketta.

"Venäläinen koivukuitupuu on vaikeasti korvattavissa. Sitä ei riitä kannattavasti kotimaasta, eikä sitä saa välttämättä riittävästi Baltiasta tai Ruotsistakaan", laskee Kniivilä.

Ratkaisuna voi olla sellulinjojen kääntäminen lehtipuulta havupuulle. Myös eteläamerikkalaisen eukasellun käyttöä on pohdittu.

Koivutukin tuonnin loppuminen saattaa tietää vaikeuksia joillekin vaneritehtaille ja havutukeillakin on ollut merkitystä yksittäisille tuotantolaitoksille.

Selvää on, että venäläisen puun korvaaminen kasvattaa kotimaisen puun tarvetta, mikäli tuotanto säilyy suunnilleen ennallaan. Samalla puun hintoihin kohdistuu nousupaineita.

Se koskee myös energiapuuta, jonka tarve kasvaa, kun hakkeen tuonti Venäjältä loppuu. Energiapuuta Suomessa riittäisi, sillä metsissä on runsaasti harvennusrästejä.

Luken tutkimuspäällikkö Johanna Routa nostaa esiin myös turpeen, jonka alasajo toteutui suunniteltua nopeammin. Turpeella olisi kuitenkin tarvetta jo ensi talvena huoltovarmuuden takia.

Tulevien hakkuiden taso on kiinni metsäteollisuuden tuotteiden kysynnästä. Niihin vaikuttaa myös EU:n lisääntyvä sääntely ja suojeluvaatimusten kasvu.

"Hakkuiden nosto muutamalla vuodella nykyistä suuremmaksi ei haittaa. Aika näyttää, korostuuko tarve omavaraisuuteen myös EU:n tavoitteissa jatkossa", sanoo Kniivilä.

Aihetta pohdittiin Luken tänään järjestämässä verkkoseminaarissa.