Helmi-ohjelma edistää urakalla hämäläisen luonnon monimuotoisuutta – erityiskohteena harvinainen risteämällä syntynyt liilankylmäkukka

Liilakylmänkukka kukkii tuuloslaisessa harjumetsässä.  Kuva: Riitta Ryömä

Hämeen ely-keskus povaa Helmi-vuodesta 2023 vauhdikasta. Käytössä on luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen seitsemän henkilötyövuoden ja puolen miljoonan euron budjetti. Lisäksi soidensuojeluun on erillinen puolen miljoonan budjetti.

Kaikki Helmi-ohjelman toimet pohjautuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja tähtäävät luontotyyppien ja lajiston tilan parantamiseen.

Hämeessä on tarkoitus löytää Helmi-keskittymiä, joihin kunnostus- ja hoitotoimia voidaan keskittää laajemmiksi, toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi.

Lehtometsää ja metsälehmusaluetta Hollolan Vehkosaaressa. Kuva: Hannu Sillanpää

Tänä vuonna on tarkoitus tehdä lehtokasvillisuutta ja lehtipuita suosivia harvennuksia jalopuumetsissä, pähkinälehdoissa ja valkoselkätikkametsissä. Kasvilajeista erityishuomiota saa Hämeen harjuilla esiintyvä harvinainen hämeenkylmänkukka sekä hämeenkylmänkukan ja kangasvuokon risteymä, liilakylmänkukka. Näiden kasvilajien esiintymät ovat monin paikoin taantuneet elinympäristöjen liiallisen umpeutumisen ja varjostuksen lisääntymisen vuoksi.

Lintuvesien osalta edistetään Hausjärven Ansionjärven ja Tammelan Pehkijärven kunnostusta. Molemmat ovat Natura 2000-alueita ja lintuvesien suojeluohjelmakohteita.

Ansionjärvellä on tarkoitus jatkaa ensi syksynä muutamia vuosia aiemmin aloitettuja ruoppauksia. Järvellä tehdään myös pesimälinnustoselvityksiä. Pehkijärvellä tarkastellaan ruoppaus- ja läjityssuunnitelmaa, jonka perusteella varsinaiset ruoppaukset voisivat käynnistyä myöhemmin tänä vuonna. Myös Pehkijärvellä tehdään linnustoseurantoja.

Hollolan Kutajärvellä tehdään niin ikään linnustoseurantoja liittyen minkin ja supikoiran pyynnin vaikuttavuuden seurantaan.

Hoitokalastaja työn touhussa Hollolan Kutajärvellä elokuussa 2022.  Kuva: Riitta Ryömä

Kutajärvellä jatketaan hoitokalastusta. Tavoitteena on muokata kalastoa vesilinnustoa suosivaksi. Tulokset viime vuoden hoitokalastuksesta olivat lupaavia: saaliiksi saatiin pääasiassa pieniä särkikaloja ja ahvenia yhteensä 4000 kiloa.

Loppuvuoden aikana tarkoitus on julkaista havainnointilomake Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella sijaitsevien lähteiden nykytilan selvittämiseksi ja uusien lähteiden löytämiseksi.

Letot-hankkeen tavoitteena on selvittää lettojen esiintymistä sekä niiden suojelu- ja hoitotarpeita. Letot ovat Etelä-Suomessa usein pienialaisia, harvinaisia ja siten suoluonnon uhanalaisimpia luontotyyppejä. Viime vuonna alkaneiden kartoitusten pohjalta on tehty jo muutamia suojelutarjouksia maanomistajille.

Painopiste letoissa siirtyy jatkossa maastokartoituksista ennallistamisen ja luonnonhoidon puolelle. Letoille suunnitellaan raivauksia, niittoja sekä ojien patoamisia.

Hämeenlinnalaista rantasuota, jossa on myös lettoisia osia. Letto on runsasravinteinen puuton suotyyppi. Kuva: Anna Isotalo

Hämeessä on suojeltu Helmi-ohjelmakaudella 2020–2022 soita ja muita kohteita yhteensä 309 hehtaaria. Näistä yksityisiä suojelualueita on 226 hehtaaria ja valtiolle on ostettu 83 hehtaaria. Maanomistajille on maksettu korvauksia tai kauppahintaa lähes 1,2 miljoonaa euroa.

Suurin yksittäinen suojeltu suoalue sijaitsee Hartolan Isosuolla, jonka pinta-ala on 55 hehtaaria. Suo suojeltiin maanomistajan pyynnöstä korvauksetta, ja siitä toivotaan aloitusta koko Isosuon suojelun etenemiselle.

Helmi-soidensuojelun tavoitteena on saada Hämeessä suojelun piiriin 1500 hehtaaria arvokkaimpia suoalueita.