Suurmetsänomistaja myllää Ruotsissa metsänhoitotapansa, vaikka muutokset vievät neljänneksen puukauppatuloista

Huoli kuusimetsien pärjäämisestä on kasvanut Ruotsissa, kun kirjanpainajat ovat tehneet tuhoja Etelä-Ruotsin kuusikoissa. Nyt moni haluaa suosia mäntyä metsänkasvatuksessa. Kuva: Carolina Husu

Ruotsin kirkko julkisti viime viikolla uudistetut metsätalouden tavoitteensa, joita on työstetty keväästä 2023 asti.

Kirkon laatimassa loppuraportissa suunnitellaan, että metsät jaetaan jatkossa kolmeen hoitoluokkaan, ja kokonaistavoitteena on aiempaa luonnonläheisempi metsänhoito. Ruotsin kirkko omistaa 460 000 hehtaaria metsää.

Tuottavasta metsämaasta 20 prosenttia osoitettaisiin jatkossa monimuotoisuuden suojeluun ja hiilen sidontaan. Tällaiseen tarkoitukseen aiotaan valjastaa muun muassa luonnonmetsät ja jaloja lehtipuita kasvavat alueet.

Lähes puolella metsäpinta-alasta jatketaan tasaikäisen metsän kasvatusta (47 prosenttia), mutta sitäkin aiotaan muuttaa. Esimerkiksi puolella näistä metsistä päätehakkuun ajankohtaa viivästytetään niin, että se on 20 prosenttia myöhemmin kuin tavanomaisesti. Hakkuiden laajuutta rajoitetaan, lehtipuiden määrää lisätään ja kaikki kontortamännyt hakataan pois kymmenen vuoden kuluessa. Tilalle istutetaan ruotsalaista mäntyä. Tavoitteena on myös siirtää painopistettä kuusen kasvatuksesta mäntyyn.

Jäljelle jäävää 33 prosenttia metsistä aletaan hoitaa luonnonmukaisin menetelmin, muun muassa jatkuvalla kasvatuksella.

Tähän mennessä kirkon maista 90 prosenttia on hoidettu perinteiseen tapaan jaksollisen kasvatuksen mukaisesti.

Muutoksella on merkittävät taloudelliset seuraukset metsänhoidon kannattavuudelle. Ruotsin kirkko arvioi menettävänsä vuotuisista metsätuloistaan neljänneksen eli noin 100 miljoonaa kruunua (noin 8,9 miljoonaa euroa) vuodessa. Määrä ei kuitenkaan ole kirkon kokonaisbudjetissa merkittävä.

Ruotsin kirkon metsänhoidon loppuraportti Kyrkan och skogen