Keitele Groupin Kylävainio kuvaa heikentynyttä tulosta työvoitoksi – "Jos sahateollisuuden kilpailukyky ei kohene, Suomea uhkaa puun käytön taantuma"

"Suomessa raaka-aineen hinnan lasku ei ole riittänyt kompensoimaan laskevia sahatavaran ja puutuotteiden myyntihintoja", Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo. Kuva: Pentti Vänskä

Keitele Groupin liikevaihto kasvoi viime tuloskaudella noin kolme miljoonaa euroa 268,8 miljoonaan euroon, mutta kannattavuutta kuvaava liiketulosprosentti heikkeni 3,2 prosenttiyksikköä. Kuva: Jukka Pasonen

Suomen suurimpiin sahayrityksiin kuuluvan Keitele Groupin tulos heikkeni viime vuoden elokuussa päättyneenä tilivuonna. Liiketulos suhteutettuna liikevaihtoon laski edelliskauden 8,4 prosentista 5,2 prosenttiin.

Liikevaihto nousi noin kolme miljoonaa euroa 269 miljoonaan euroon.

"Työvoitto", Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio kuvaa tulosta.

Havusahatavaran hinnat alkoivat heiketä jo vuoden 2018 kesällä eikä käännettä parempaan ole hänen mukaansa vielä näkyvissä.

"Suomessa raaka-aineen hinnan lasku ei ole riittänyt kompensoimaan laskevia sahatavaran ja puutuotteiden myyntihintoja."

Kylävainio on huolissaan koko alan kannattavuudesta.

"Jos sahateollisuuden kilpailukykyä ei kyetä pikaisesti parantamaan, uhkana on vuosien 2008–2013 kaltainen puun käytön taantuma Suomessa."

Tuolloin jäi Suomessa sahaamatta 10 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, vientituloja menetettiin kaksi miljardia euroa ja metsänomistajien puunmyyntitulot pienenivät miljardi euroa, Kylävainio summaa.

Jotta kilpailukyky kohenisi, pitäisi hänen mukaansa saada muutos raaka-aineen hinnoitteluun.

"Kuitupuun hintaa ylös ja tukkien hintaa alas. Sahateollisuus on kuitenkin koko metsäteollisuuden selkäranka, ja vain sitä kautta saadaan kuitupuuta ja haketta markkinoille."

Valtiolta Kylävainio toivoo korjauksia erityisesti sahateollisuutta rasittaviin veroihin kuten energia- ja dieselveroon.

"Näyttää siltä, että valtakunnassa ei ole vielä riittävästi ymmärrystä alan ongelmista, kun tällaisesta asiasta kuin 24 tunnin työajasta vuodessa pitää kiistellä", hän viittaa ensi viikolla sahoja ja vaneritehtaita uhkaavaan Teollisuusliiton lakkoon.

Keitele Group pyrkii jatkamaan tuotantoa, vaikka lakko alkaisi.

"Meillä on palkkalistoilla noin 500 henkilöä ja heistä pieni osa on Teollisuusliiton jäseniä. Suomen lakien mukaan meidän pitää maksaa noin 450 henkilölle kuitenkin palkat. Kyllä harras toivomus on, että työrauha säilyisi valtakunnassa", Kylävainio sanoo.

Sahatavaraa valmistui Keitele Groupin kolmella sahalla Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä viime kalenterivuonna yhteensä 850 000 kuutiometriä, josta jatkojalostettiin 400 000 kuutiometriä.

Yksiköistä Alajärven sahalaitos oli vielä ylösajovaiheessa.

"Tulevaisuudessa pyrimme nostamaan tuotannon miljoonaan kuutiometriin."

Miljoonan kuutiometrin saavuttaminen edellyttää Kylävainion mukaan, että esimerkiksi korjuuolosuhteet paranevat nykyisestä.

Surkeiden puunkorjuukelien vuoksi Alajärvellä tuotantoa on nyt jouduttu rajoittamaan ja työviikko typistämään nelipäiväiseksi.

"Toivottavasti pääsemme viisipäiväiseen viikkoon myös Alajärvellä jo helmikuussa."

Viime tilikaudella konsernin investoinnit olivat noin 15 miljoonaa euroa. Vuosina 2010–2019 investoitiin yhteensä 167 miljoonalla eurolla.

Keiteleen ja Alajärven sahoilla on aloitettu merkittävät ympäristöinvestoinnit.

Lämpökattiloihin on asennettu savukaasupesurit, joista saatavalla energialla kuivataan energiantuotantoon myytävä puru ja kuori.

Kemijärvelle valmistui pellettitehdas, missä kutteripuru puristetaan paremmin kuljetettavaan muotoon.

Investoinnit bioenergiaksi meneviin sivutuotteisiin vähentävät vuosittain yhteensä 2 000 rekkakuormaa kuljetustarvetta, Kylävainio laskee.

Poltettavia jakeita Keitele Group myy vuosittain noin 1 000 gigawattituntia eli yhden terawattitunnin.