Ratkaisu peuraongelmaan löytyy vain ruokintaa rajoittamalla ‒ niille syötetään vuosittain yli 17 miljoonaa kiloa rehua

Valkohäntäpeurojen määrä Suomessa on reilusti yli kaksinkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Kuva: Valto Kontro

Maa- ja metsätalousministeriölle torstaina luovutetussa raportissa valkohäntäpeurojen määrää rajoitettaisiin niiden talviaikaiseen ruokintaan ongelma-alueilla puuttumalla. Esa Härmälän ja Lauri Kontron tekemän Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan -selvityksen mukaan paikallisia peuraongelmia ei ratkaista pelkästään kaatolupia lisäämällä.

Raportin laatijat ovat kovan tason maatalousvaikuttajia. Esa Härmälä on toiminut muun muassa MTK:n puheenjohtajana, Lauri Kontro taas on Maaseudun Tulevaisuuden eläköitynyt päätoimittaja.

Kaksikon raportissa todetaan, että valkohäntäpeurojen tavoitemäärää on turha linjata valtakunnallisesti, mutta alueellisesti kantaa olisi syytä karsia. Etenkin Länsi-Uudellamaalla ja Saaristomeren saaristossa on alueita, joissa valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden määrä on ongelmallinen.

Tihentymäalueilla olisi raportin mukaan oleellista sopia entistä selvemmät pelisäännät ruokinnalle, jonka eettisyyttä oli raportin mukaan moni haastateltu pohtinut. Raportin mukaan ruokintapaikoille viedään arvion mukaan 17 miljoonaa kiloa rehuja, pääasiassa viljaa ja erilaisia juureksia. Raportissa mainitaan, että peurat kaadetaankin pääasiassa ruokintapaikoilta vahtimalla eli ”kytiksellä olemalla”, kuten raportissa muotoillaan.

Raportissa esitetään riistapeltojen suosimista ruokinnassa sekä ylläpito- ja kasvatusruokinnasta houkutteluruokintaan siirtymistä.

”Tihentymäalueiden hoitamiseksi pitäisi myös joustavoittaa pyyntilupien poikkeuslupakäytäntöä. Jos peurat aiheuttavat ongelmia, niiden määrään pitää pystyä puuttumaan”, Lauri Kontro kuvailee.

Valkohäntäpeurojen lisääntyminen ei raportin mukaan johdu kaatolupien vähäisyydestä.

”Ilmastonmuutos hyödyttää niitä selvästi. Kanta on levinnyt pohjoiseen sitä mukaa kun lumiraja on siirtynyt. Kysymys ei ole vain valkohäntäpeurasta, vaan kaikista pienistä hirvieläimistä ja myös villisiasta”, Kontro muistuttaa.

Raportissa kaivataan siirtymistä kaikkia pieniä hirvieläimiä kattavaan kannansäätelyyn. Nyt asiaa vaikeuttaa, että valkohäntäpeura ja metsäkauris ovat erilaisessa asemassa, kun valkohäntäpeura vaatii pyyntiluvan ja metsäkaurista saa metsästää ilman pyyntilupaa.

Raportin mukaan valkohäntäpeurojen määrä on vuodesta 2010 alkaen yli kaksinkertaistunut Suomessa. Tällä hetkellä kannan arvioidaan olevan noin 110 000–120 000 peuraa, vasomisten jälkeen jopa 180 000 peuraa. Enimmillään Suomessa on kaadettu 74 000 valkohäntäpeuraa vuodessa.

Valkohäntäpeura on Etelä-Suomen tärkein riistaeläin. Raportissa korostetaan siihen liittyvän runsaasti potentiaalia esimerkiksi sekä lihan myymisen että kaupallisen metsästyksen suhteen.

Julkisessa keskustelussa peurat herättävät usein voimakkaitakin mielipiteitä. Valkohäntäpeurat virkistävät metsästystoimintaa, mutta toisaalta peurat levittävät punkkeja, aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja aiheuttavat vahinkoja pihoissa ja pelloilla.

”Ei valkohäntäpeurojen suhteen ylitsekäymättömiä ristiriitoja tuntuisi olevan. Kaikki intressipiirit tuntuvat olevan sitä mieltä, että peuraongelmat pystytään ratkaisemaan, ja toisaalta että niihin liittyy paljon hyötyjä”, Lauri Kontro kuvailee.