Onko liha lihaa, kunhan se paistaa voissa?

Olin huhtikuun alussa työmatkalla Puolassa. Kevät oli jo niin pitkällä, että siellä yli 20 asteen lämmössä kylvötöitä tehtiin jokaisella peltoaukealla.

Tutustuin siipikarjatuotantoon ja siihen, miten viljelijöiden tilanne poikkeaa Suomen oloista.

Puola on suuri maatalousmaa, ja siellä tulotaso on edelleen alhainen. Tavallisen työmiehen palkka on noin 350 euroa kuukaudessa, raskasta ammattityötä tekevällä puolet enemmän.

Kuluttajalle liha kuin liha on usein samanlaista, kun se maistuukin lähes samalta. Tuotantotavoissa on kuitenkin suuri ero.

Puolalainen tuotantokalkkuna on neljän kuukauden kasvuaikana saanut yleensä 4–6 rokotusta ja 6–8 antibioottikuuria. Aivan – aika uskomaton lääkkeiden määrä, ihan vain varmuuden vuoksi. Eivätkä nuo lääkkeet olleet niitä lievimpiä.

Suomessa, jos eläin joudutaan lääkitsemään todetun ja diagnosoidun sairauden takia, lääkitys on lopetettava kuukautta ennen teurastusta. Puolassa ei aikarajaa kontrolloida, vaan eläin on saattanut saada viimeisimmän antibiootin viikkoa ennen teurastusta. Suomessa joudutaan lääkitsemään lintuja erittäin harvoin.

Puolalaisesta eläimestä ei edes tarkasteta kuin satunnaisesti pari salmonellatyyppiä, kun Suomessa tutkitaan lähes 200 eri tyyppiä joka tuotantoerästä. Jos Suomessa todetaan tuotantotilalla tartunta, kuten eräässä emakkosikalassa äskettäin, kaikki eläimet tuhotaan. Puolassa se ei aiheuta toimenpiteitä, paitsi vähän lisää antibiootteja.

Puola tuottaa paljon lihaa, lähinnä broileria, sikaa ja kalkkunaa. Tuotantokustannukset ovat alhaiset, joten liha on edullista.

Näitä kaikkia tuotteita löytyy suomalaisista ruokakaupoista ja pikaruokaketjuista. Kun katsotte muun muassa Saarioisten, Wurstin, Korpelan, Huhtahyvän, Kotivaran, Poutun tai Rainbow’n kalkkunaleikkelepaketteja, niin alkuperämaa on Puola tai Saksa (EU). Subway käyttää pelkästään ulkomaalaista raaka-ainetta.

Kaupan lihahyllyllä usein hinta ratkaisee, ja valitaan se vähän halvempi vaihtoehto. Laatu maksaa, tai ainakin sen pitäisi maksaa, sillä suomalainen puhdas liha on eri tuote kuin Puolassa tai Saksassa tuotettu liha.

Kuluttaja itse päättää, haluaako ottaa riskin lääkitystä lihasta vai luottaako kotimaiseen tuotantoon. Molemmat on tuotettu syötäväksi, mutta kumman lihan itse valitsisit mieluimmin?

Tuo matka oli todella uskomaton kokemus. Omin silmin näin, miten tuotanto ja lopputuote ovat eri maissa erilaista. Olen entistä tarkempi, millaista liharuokaa suuhuni laitan.

Olen nyt entistä ylpeämpi suomalaisesta maataloustuotannosta, sen puhtaudesta ja eettisyydestä.