Maahanmuutto koskee kohta kaikkia

Mielipide

4.6.202102:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Aluetutkija Timo Aro osaa jotain, mitä muutama sata hänen kollegaansa eivät osaa. Kun porilainen MDI-konsulttiyhtiötä vetävä Aro julkaisi viikolla oman yrityksensä väestöennusteen, sitä joutuvat kuuntelemaan kaikki aina maan hallitusta myöten. Erityisen kiinnostavaksi aihepiiri nousee nyt kuntavaalien kynnyksellä.

Väestöennusteen mukaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä voittajia ovat metropolin sijasta monet väljää ja mukavaa asumista tarjoavat kunnat, kuten Järvenpää, Nurmijärvi tai Kirkkonummi. Olennaista on, että ne sijaitsevat lähellä kasvukeskuksia ja sopivat hyvätuloisten etätöihin tottuneiden perheiden tarpeisiin.

Aiempaa myönteisempiä näkymiä Aron raportti lupaa monille pienille kunnille, jotka sopivat vapaa-ajanvieton ja etätyön yhdistämiseen. Maakuntien korkeakoulupaikkakunnat lähiseutuineen ovat arvossaan. Huomioitavaa on myös muuttovoittoisten kuntien kaksinkertaistuminen viime vuoden aikana aiempaa tasaisemmin ympäri Suomea.

Kehitys on ollut nähtävissä jo pitkään viime vuosina. Muun muassa Maaseudun Tulevaisuus on useissa jutuissaan ja gallupeissaan käsitellyt ilmiötä, mutta koronan myötä asumisen murros on vain vauhdittunut.

Suurimmat menettäjät maan sisäisessä muuttoliikkeessä ovat Helsinki ja Espoo. Silti niidenkin väestömäärä kasvaa, koska maahanmuutto suuntautuu yhä vahvemmin juuri metropolialueelle.

Aro nostaakin "massiivisen maahanmuuton" esille tavalla, josta valtakunnallisessa politiikassakin pitäisi ottaa oppia. Suomalaisia on yksinkertaisesti liian vähän, jotta maan talouskasvu riittäisi pitämään yllä saavutetun hyvinvoinnin. Suomen väestönkasvu on seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana lähes pelkästään maahanmuuton varassa.

Muun muassa maaseudun yrityksissä tämä on huomattu jo aikoja sitten. Kausityöntekijät ovat maatalousalan yrityksille välttämättömiä ja moni maahanmuuttaja on saanut pienistä kunnista pysyvänkin elannon ja asuinpaikan. Myös kunnat ovat saaneet uusia hyviä asukkaita, jotka omalla veronmaksullaan lisäävät seudun elinvoimaa.

Osa maahanmuuttajista suhtautuu myös yrittäjätoimintaan huomattavan kunnianhimoisesti. Pääkaupunkiseudun lisäksi maahanmuuttajien pyörittämiä yrityksiä on jo monilla pienemmilläkin paikkakunnilla.

Työn ja oman elannon syrjään kiinni pääseminen on myös parasta kotoutusta. Se mahdollistaa luontevan kiinnittymisen omaan elinpiiriin, kuntaan ja vähentää ennakkoluuloja tai kulttuurisia yhteentörmäyksiä kantaväestön kanssa.

Helsinki ja metropolialueen isot kaupungit ovat mittavan haasteen edessä. Maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat perussuomalaiset nostavat kannatustaan juuri kuntavaalien myös pääkaupungissa (HS 3.6). Samalla se haastaa myös metropolialueen suurimmat puolueet kokoomuksen ja vihreät pohtimaan, miten maahanmuuttajien kotoutuksessa onnistutaan.

Helsingin rautatieaseman turvattomuudesta tai Ruotsin lähiöväkivallan siirtymisestä myös meille puhutaan seuraavina vuosina yhä suoremmin. Maahanmuuton onnistuminen on muidenkin kuin perussuomalaisten asia. Tässä onnistuminen koskee meitä kaikkia.