Pikkulasten leipuri-isä keskittyy keittiössä perusjuttuihin – "Kun teet taikinaa, luota omiin käsiin"

Hyviksille käy hyvin. Kun annat, niin saat. Teppo Ylä-Hemmilä uskoo hyvän voittoon, vaikka palkinto ei välttämättä tule heti. Kuva: Kari Salonen

Mielipide

16.1.202023:00

Kolumni

Riitta Mustonen

Teppo Ylä-Hemmilä nauttii leipomotyöskentelystä, missä saa tehdä sekä ennestään tuttuja leipiä että kehitellä uusia tuotteita. Mutta kun kotona ovat 7-vuotias Oiva ja 4-vuotias Unto, isä keskittyy perusjuttuihin.

Ylä-Hemmilä on huomannut, että leivän merkitys kasvaa, kun tulee perhettä. Lapsille leipä on kätevä välipala ja hyvää ravintoa.

Leipää Ylä-Hemmilä leipoo leipomossa, harvemmin kotona. "Ruisleipä on meidän yrityksen sydän. Meidän leipäjuuri ei ole mikään kauhean vanha, sillä sitä uudistetaan aika ajoin. Juuren pystyy itsekin rakentamaan kotona."

Hyvän leipurin tärkein ominaisuus on Ylä-Hemmilän mielestä kärsivällisyys.

"Jos haluat kehittää hyvän leivän, epäonnistut 90 prosenttia ajasta. Kotona leivottaessa jokaisesta tuotoksesta pitää olla ylpeä. On kunnioitettavaa, että leivotaan itse."

Ylä-Hemmilä muistuttaa, että jauhoissa on suuria eroja. Leipurin pitäisi oppia luottamaan omiin käsiin, että tuntee, milloin taikina on hyvä.

"Jos leivot vaaleaa juurileipää ja taikinalle ei tapahdu parin, kolmen tunnin levon aikana mitään, niin ei siitä synny hyvää leipää. Aktiivinen taikina lupailee hyvää lopputulosta. Tärkeä on myös, ettei leivo jauhoja leivän sisälle, vaan pintaan. Eli kun muotoilet leipää, älä lisää enää jauhoja muuten kuin pintajauhoksi. Taikinaa ei kannata tehdä muovailuvahaksi", Ylä-Hemmilä opastaa.

Uudet leipurit leipovat leivät usein liian kiinteiksi.

"Kun leivät panee nousukaappiin, aloittelijan leipä nousee kaksi tuntia ja on valmiina mureneva, kun kokeneen leipurin leipä nousee tunnissa ja on ilmava."

Viipurilainen Kotileipomo leipoo juureen kaikki tummat leivät, mutta loppuvaiheessa taikinaan lisätään aina vähän hiivaa rakenteen parantamiseksi. "Sillä ei pyritä nopeuteen, vaan se tuo pehmeyttä ja tasaisuutta. Jos leipoo kotona ilman lisättyä hiivaa, on vielä tarkempaa, kuinka paljon jauhoja lisää."

Myös puurot ja vellit kuuluvat lapsiperheen arkeen. Puhtikauran Ylä-Hemmilä kehitti juotavaksi vaihtoehdoksi puurolle. Kypsennetyn kaurajauheen voi sekoittaa myös jugurttiin tai lisätä smoothieen.

"Puhtikauraa tuotetaan edelleen ja mietitään, mitä seuraavaksi. Itse en arkiaamuisin syö mitään muuta kuin laitan shakeriin vähän vettä ja jauhetta ja lorautan tilkan mehua sekaan, ravistan ja juon."

Ylä-Hemmilöillä puhtikauran kanssa on puljattu niin paljon, että poikien suusta on kuulunut kerran jos toisenkin epäilevä kysymys: "Onks täs puhtikauraa?"

Ylä-Hemmilä pitää enemmän suolaisten kuin makeittein leivonnaisten tekemisestä. Niinpä hänen makeat ohjeensa ovat helppoja perusjuttuja: kahvikakku ja kauracookiet onnistuvat aloittelijaltakin.

Nappaa kaikki Ylä-Hemmilän reseptit talteen tästä: sitruunakakku, kauracookiet, puhtikaura-smoothie ja leipäjuuri.