Suomen lakiin voi luottaa?

Pohjolan Voima Oy haluaa rakentaa Iijokeen Pohjois-Pohjanmaalle Kollajan tekoaltaan. Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta voimala edustaisi kahden promillen osuutta.

Taustalla on ajatus, että eduskunta on valmis purkamaan vuonna 1987 asetetun koskiensuojelulain.

Tukena PVO:lla on puolueista Keskusta. Niiden strategiana on luoda julkisuudessa kuva vahvasta paikallisesta tuesta hankkeelle.

Keskusta antaa ymmärtää suuren paikallisen enemmistön kannattavan hanketta, ja vastustajien asuvan Pudasjärven ulkopuolella.

Käsitys ei kuitenkaan perustu faktatietoon, eivätkä edes kaikki keskustalaiset eivät ole hankkeen takana. PVO:n järjestämissä kuulemistilaisuuksissa Pudasjärven eri kylillä kuultiin pääasiassa erittäin kriittisiä kannanottoja yhtiön suunnitelmiin.

Lisäksi keskustavoittoisessa kunnassa oman mielipiteen ilmaiseminen julkisesti on vaikeaa.

PVO on jopa avannut tiedotuspisteen Pudasjärvelle, koska sen mielestä tilaisuuksien henki on ollut hanketta vastaan!

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori T. Määtän mukaan Kollajan rakentamisessa ei ole kyse vain poliittisesta päätöksestä vaan myös oikeudellisista tekijöistä. Professori otti erittäin kriittisen kannan Kollaja-hankkeen oikeudellisuuteen.

Mielestäni ihmisillä on oltava luottamus olemassa oleviin lakeihin.

Tämä ei ole estänyt voimayhtiötä jatkamaan vuosikymmenistä toiseen hankkeen ajamista.

Voimayhtiö on aikanaan saanut mittavat korvaukset koskiensuojelulain myötä. PVO ja sen suurimmat omistajat Stora Enso ja UPM esittävät viestinnässään toimivansa yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Samalla yhtiöt ovat valmiita aiheuttamaan mittaamatonta tuhoa Iijoen keskijuoksulla ja synnyttämään uuden koskisodan, joka tulee aiheuttamaan repiviä ristiriitoja jokivarren ihmisten keskuudessa.

Kuinka vastuullista lainvastaisen hankkeen valmistelu ja sen voimakas lobbaaminen on?