Kasvava metsä lisää hiilinieluja: Mitä enemmän on ikääntyneitä, ylivanhoja metsiä, joissa kasvu on heikkoa tai pysähtynyt, sitä enemmän myös hiilinielut ovat hiipuneet
Vuosilustojen tutkiminen antaa luotettavaa kasvu- ja yhteyttämistietoa.
Mitä enemmän on ikääntyneitä, ylivanhoja metsiä, joissa kasvu on heikkoa tai pysähtynyt, sitä enemmän myös hiilinielut ovat hiipuneet. Kuva: Hanne ManeliusPuiden kasvu ja hiilinielut edellyttävät yhteyttämistä. Kun yhteyttäminen heikkenee, myös kasvu heikkenee.
Kun kuivaoksaisuus nousee ylemmäksi ja neulasmassa vähenee, myös yhteyttäminen ja kasvu vähenevät.
Pituuskasvu näkyy puun latvassa ja paksuuskasvu tyvileikon kasvurenkaista. Paksuuskasvu voi edelleen jatkua vaikka pituuskasvu heikkenee tai pysähtyy. Jos kasvu rehevillä mailla jää 1–2 kuutioon vuodessa, yhteyttäminen ja kasvu on jo heikkoa. Kuutio pari lahoa vie tuoton miinukselle.
Mitä enemmän on ikääntyneitä, ylivanhoja metsiä, joissa kasvu on heikkoa tai pysähtynyt, sitä enemmän myös hiilinielut ovat hiipuneet.
Samoin käy, kun metsiä hakataan liian nuorina avoimeksi. Silloin menetetään kasvu ja hiilinielut liian aikaisessa vaiheessa. Mielestäni näissä on pääsyy Suomen metsien huonontuneeseen hiilensidontaan.
Se näkyy hiilinielujen vähenemisenä, että nuorehkojen kasvavien metsien hakkuut ovat tulleet luvalliseksi ja lisääntyneet ja että vanhoja hiipuvia metsiä on yhä enemmän.
Kasvun ja sitä kautta hiilinielujen hiipuminen on todettavissa omassa 28 hehtaarin metsälössäni, josta puolet on sadan vuoden tienoilla ja sen yli olevaa metsää, toinen puoli nuorta kasvussa olevaa ja taimikoita.
Kun vanhan metsän vuosilustot ovat silmin vaikeasti luettavissa, kasvu on heikkoa. Se tarkoittaa että jotakin täytyy tehdä suunnan muuttamiseksi niin hiilinielujen kuin kestävän metsätalouden turvaamiseksi. Jos jatketaan entisellään, etenkin kuusikot alkavat kuihtua ja kuivettua pystyyn erilaisten kasvitautien ja tuhoeliöiden vauhdittaessa ikääntymisprosessia.
Vuosilustojen tutkiminen antaa luotettavaa kasvu ja yhteyttämistietoa.
Jatkuvan kasvatuksen metsäkin tulee usein lopulta tiensä päähän eli on suoritettava avohakkuu. Näin käy silloin, kun uutta kasvua ei ole saatu riittävästi aikaan. Tosin metsän kiertoaika on saatu pidemmäksi.
Vuosilustojen tutkiminen antaa luotettavaa kasvu ja yhteyttämistietoa. Kun vuosilustoja täytyy silmin jo tihrustaa tai käyttää väriainetta saadakseen selvää, on johtopäätöksen aika.
Tänä aikana, jolloin kaikenlaista tietoa ja tietämättömyyttä suorastaa tulvii, uskon kyllä silmiini enemmän kuin korviini.
Arvi Pöyhönen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
