Koulukiusaamiseen nollalinja
Koulukiusaamisen ja syrjinnän mukanaan tuoma yksinäisyys ja ahdistus ovat totta liian monen lapsen ja nuoren elämässä. Yksinäisyyden tunteesta ja ulkopuolelle jäämisestä juurtuu merkittävä määrä lasten ja nuorten pahoinvointia ja mielenterveyden haasteita, jotka pahimmillaan matkaavat kipuna sydämessä koko elämän ajan.
Aluevaalien jälkeen hyvinvointialueelle siirtyvä oppilashuolto on mahdollisuus, jossa ei ole varaa epäonnistua. Koulukuraattorien ja psykologien sekä psyykkareiden luokse pääsyä joudutaan monissa kouluissa odottamaan aivan liian kauan.
Muutamat toisella asteella opiskelevat nuoret ovat kertoneet, että jopa neljä kuukautta odotetaan, että pääsee kuraattorille edes ensimmäisen kerran. Tämä kertoo, että tilanne ei todellakaan ole hallinnassa, eikä voida puhua ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toteutumisesta.
Aluevaltuusto tulee päättämään muun muassa hyvinvointialueen budjetista ja strategiasta. On puhtaasti arvokysymys, mihin rahaa suunnataan ja mitä pitkän linjan tavoitteita asetetaan.
Onko meillä mitään arvokkaampaa kuin nämä lapset ja nuoret?
Oppilashuolto tulee resurssoida vahvaksi ja turvata henkilöstön jatkuvuus samoissa kouluissa. Tehokkuutta ei pidä alkaa hakea siitä, että työntekijöitä kierrätetään ympäri maakuntaa. Merkittävin säästö pitkässä juoksussa syntyy siitä, että oikeasti uskotaan ennaltaehkäisevään ja varhaiseen puuttumiseen ja rahoitetaan sitä rohkeasti.
Lapsi ja nuori uskaltaa tulla autetuksi vain tutun ja luotettavan henkilön toimiessa. Myös koulun ja oppilashuollon yhteistyön kannalta pysyvä työympäristö edesauttaa varhaista puuttumista.
Kun oppilashuolto, sosiaalitoimi ja perhetyö ovat jatkossa saman organisaation alaisuudessa, on moniammatillinen tiimityö toteutettavissa aiempaa helpommin ja tehokkaammin.
Piia Rautiola
Kannus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
