Intohimoa ja ylpeyttä maatalouden tekemiseen
Maatalouden ja viljelyn perustekijä viljelysmaat ovat jääneet maatalouden murroksessa liian vähälle huomiolle. On alueita, joissa peltoa on helpommin saatavissa, ja alueita, joissa kysynnän ylittäessä tarjonnan pellon hinta nousee.
Keskimäärin peltoa on riittävästi nykyisen tuotannon toteuttamiselle, mutta kehittämistä tarvitaan olemassa olevan tuotannon kannattavuuden vahvistamiseen. Toteutettu maatalouspolitiikka on harmillisesti johtanut peltojen kunnon heikkenemiseen.
Pellon arvo pahimmillaan heikkenee, jos niiden viljelyssä ei huomioida muuta kuin maataloustukien optimointia.
Maatilan peltojen kunnolla ja markkina-arvolla on merkitystä rahoitustilanteessa niin arvioitaessa tulossa olevien kunnostustoimenpiteiden eli korvausinvestointien euromäärää kuin lainojen vakuutena. Tilanne ei saa tulla maanomistajalle yllätyksenä, vaan asia kannattaa huomioida hyvissä ajoin pellonvuokrasopimuksien ehtoja määriteltäessä.
Vuokrauksessa on syytä huomioida kokonaisuus, jolloin viljelystä saatavien tukien lisäksi vuokrahintaan vaikuttaisivat pellon kokonaiskunto ja tehtävät maanparannustoimet.
Vuokraa on voitava sovittaa, jos kunnostustoimet ovat rästissä ja pellon kunto edellyttää viljelijältä merkittävämpiä panoksia esimerkiksi kalkitukseen tai vesitalouden parantamiseen. Viljelijän kannattaa vuokrata peltoa vain, jos siitä saatava tuotto täyttää niin viljelijän kuin rahoittajan tuottovaatimukset.
Maatalouden kasvu johtaa hiljalleen siihen, että entistä useampi viljelijä näkee itsensä enemmän yrittäjänä. Silloin viljelijä hakee eläin- tai hehtaarimäärän lisäämisen sijaan kasvua, joka syntyy nykyistä tuotantoa kehittämällä: peltoja kunnostaen ja hakemalla suurempia satoja tuotantotapojen muuttamisella. Kiinteät kulut ovat näin hallinnassa, eikä tilan velkaisuus vie toimintakykyä tai mahdollisuutta suunniteltuun tulostasoon.
Muutos johtaa vääjäämättä tilanteeseen, jossa tuotannon kannattavuus on entistä enemmän seurausta yrittäjän omista valinnoista. Tilanteessa riskit ovat paremmin hallussa ja tuloksentekokyky on enemmän omissa käsissä.
Matti Tyhtilä
toiminnanjohtaja
MTK Pohjois-Suomi ry
Antto Joutsiniemi
toimitusjohtaja
Tyrnävän Osuuspankki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
