Muutokset metsässä tehdään yhdessä

Suomessa on vallinnut myönteinen ilmapiiri metsien käytön ekologisen kestävyyden kehittämisessä. Nyt taivaalla on harmaita pilviä, kun osa luontojärjestöistä käynnisti kansalaisaloitteen avohakkuiden, modernimmin jaksollisen metsänkasvatuksen, kieltämiseksi valtion mailla.

Aloite on ristiriidassa sekä FSC- että PEFC-metsäsertifiointikriteerien kanssa, jotka molemmat sallivat jaksollisen metsänkasvatuksen.

Poliittinen päätöksenteko perustuu holistiseen kestävyyteen, jossa parhaimmillaan huomioidaan tasapainoisesti metsien käytön ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Poliittiseen päätöksentekoon vaikutetaan tehokkaimmin yhdessä.

Viime vuosina Suomessa on tehty uraauurtavaa työtä luonto­järjestöjen, metsänomistajien ja metsäteollisuuden kesken monimuotoisuuskysymyksissä, kuten Metso-ohjelman rahoituksen vahvistamisessa. Onnistumisten taustalla on paljon yhteistyötä. Tämän myönteisen kehitysilma­piirin säilymistä kannattaa kaikkien vaalia.

Metsänomistajien ohittamisella metsätalouden päätöksenteossa ei ole koskaan luotu hyvää kestävästi. Metsänomistajat ovatkin laajasti jo ihmetelleet aloitetta.

Tahot, jotka ennen metsälain uudistamista kritisoivat metsänkäsittelymenetelmiä yksipuolisuudesta, ovat nyt itse lisäämässä sitä. Yhteen muottiin tunkeminen tuhoaa tehokkaasti yhteistyön ja yhdessä kehittämisen hengen.

Pitää toivoa, että aloite Metsähallituksen pakottamisesta luopumaan jaksollisesta metsänkasvatuksesta ei käänny laajemmin eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta vastaan, joka menetelmänä soveltuu hyvin tietyille metsäkohteille.

Metsäteollisuus haluaa panostaa metsien käytön ekologiseen kestävyyteen aiempaa enemmän, mutta onnistuminen edellyttää lisää yhteistyötä sekä toistemme kuuntelemista, arvostamista ja ymmärtämistä.

Metsiä ja puuta pitää voida käyttää, avohakkuilla on paikkansa Suomen metsätaloudessa ja valtion metsillä on tärkeä asema teollisuuden puuhuollossa.