Mistä vauhtia metsänhoitoon?

Mielipide

4.6.201815:50

Kolumni

Emmi Haltia

Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät puuntarvetta jo nyt selvästi, ja uusia investointisuunnitelmia on jonoksi asti. Samaan aikaan metsää tarvitaan myös muun muassa hiilen sitomiseen ilmakehästä, virkistyskäyttöön ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Yksi mahdollinen keino näiden tavoitteiden yhteen­sovittamiseksi on lisätä metsän kasvua siellä, missä metsän taloudellinen tuotto on keskeinen tavoite. Näin voitaisiin hakata enemmän puuta nykyiseltä hakkuupinta-alalta tai vaihto­ehtoisesti saman verran puuta nykyistä pienemmältä pinta-alalta.

Keinoiksi on esitetty muun muassa lannoitusta, jalostettujen taimien käyttöä ja sitä, että metsänhoitotyöt tehdään kunnolla ja ajallaan.

Hoitorästejä syntyy kuitenkin Metsäkeskuksen tietojen mukaan jatkuvasti. Esimerkiksi taimikoita on hoidettu viime vuosina vain noin 60 prosenttia vuosittaisesta tarpeesta siitä huolimatta, että taimikonhoito on yleensä metsän­omistajalle hyvin kannattava investointi.

Tutkimusten mukaan metsänhoitotöihin voidaan kannustaa rahallisella tuella ja neuvonnalla, joita kumpaankin on tarjottu Suomessa jo vuosia. Siitä huolimatta hoitorästit ovat lisääntyneet.

On arvioitu, että metsänomistajien omatoimisuus hoito­töissä on vähentynyt, vaikka asiasta ei olekaan ajantasaista tilastotietoa. Tämä on yksi syy siihen, että omatoimisuuden vähentymisen liittymistä hoitorästeihin on hyvin vaikea arvioida.

Metsänhoitorästien lisääntyminen voi liittyä myös metsäomistajakunnan keski-iän nousuun. Iäkkäät metsänomistajat tekevät metsänhoitotöitä tutkimusten mukaan nuorempia vähemmän ja metsänomistajien keski-ikä on noussut vuosien varrella.

Vai onko nykymetsänomistajien elämä niin kiireistä, että metsäasioiden hoitaminen jää liian usein muiden kiireiden vuoksi?

Tutkimuksia läpikäydessä tulee tunne, että metsänhoitotöiden tekemiseen tai tekemättä jättämiseen tällä hetkellä vaikuttaviin tekijöihin ei ole päästy oikein kunnolla käsiksi. Ilmiön tunteminen on kuitenkin perusedellytys sille, että voidaan kehittää metsänomistajille toimivia kannustimia ja palveluita, jotta metsänhoitotöitä tehtäisiin enemmän.

PTT:n tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia metsän­omistajista oli sitä mieltä, että metsien hoidosta huolehtiminen on metsänomistajan velvollisuus.

Metsänhoitotöiden tekeminen ajallaan parantaa selvästi mahdollisuuksia sovittaa yhteen metsien talouskäyttöä, ilmaston­muutoksen torjuntaa ja monimuotoisuuden turvaamista. Nyt olisi vain käännettävä kaikki kivet sen selvittämiseksi, mistä kaikista tekijöistä hoitorästien kertyminen todella johtuu ja mitä asialle voitaisiin tehdä.

Kirjoittaja on metsäekonomisti PTT:llä.