Viittomakielen tulkkeja tarvitaan

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi 1.10., että viittomakielen tulkkien tarve on laskussa kuulo­implanttien vuoksi.

On hienoa, että kuulovammaisten lakisääteinen tulkkauspalvelu saa huomiota aikana, jolloin siinä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Näistä muutoksista merkittävin ei kuitenkaan ole artikkelin otsikoksikin nostettu viittoma­kielen tulkkauksen tarpeen vähentyminen, vaan Kelan järjestämä tulkkauspalveluiden kilpailutus sekä palveluntarjoajien raju leikkaus.

Kelan listoilla olevien tulkkien määrä on jatkossa huomattavasti pienempi kuin meneillään olevalla kaudella. Kelan toiminta ja sen kilpailutus­mekanismi ohjaavat alan kehitystä ja vaikuttavat siihen, miten tulkkauspalvelua tarvitsevien lakisääteiset palvelut toteutuvat.

Tulkkauspalvelujen kilpailutus ja palveluntarjoajien määrän leikkaus ovat ongelmallisia, koska rajoittamalla palveluntuottajien ja tulkkien määrää Kela vaikeuttaa palvelun saantia sitä tarvitsevilta asiakkailta. Tämä vaikuttaa suoraan myös tulkkien työllisyyteen.

Tällä hetkellä tulkkaustyö on murroksessa. Se muuttuu asiakkaiden tarpeiden moninaistuessa, mutta tulkkien tarve ei ole laskenut. Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetuista viittomakieliset ovat edelleen ylivoimaisesti suurin käyttäjäryhmä. Kelan arvion mukaan asiakasmäärä ja palvelun tarve tulevat kasvamaan kaikissa asiakasryhmissä tulevien vuosien aikana.

On totta, että sisäkorvaistutteiden myötä puhtaasti suomalaista viittomakieltä käyttävien asiakkaiden määrä vähenee tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu lähivuosina, vaan tulevien vuosikymmenien aikana.

Tulkkeja kouluttavat korkeakoulut Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu ovat reagoineet työelämätarpeiden muutokseen opetussuunnitelmissaan. Ne kouluttavat viittomakielen tulkkien lisäksi puhevammaisten tulkkeja, joiden käyttöaste on vielä vähäinen verrattuna potentiaaliseen asiakaskuntaan.