EU:n hakkuiden rajoitus siirtäisi hakkuut muualle

Biosin tutkijan Antti Majavan kommentit (MT 5.11.) kirjoitukseeni (MT 26.10.) antavat mahdollisuuden täydentää keskustelua metsien käytön ilmastovaikutuksista.

On tärkeää pitää mielessä, että hiilivirrat Suomen metsien hakkuista eivät jää rajojemme sisälle. Esimerkiksi Riina Visurin pro gardu -tutkielman mukaan 72 prosenttia Suomessa valmistettujen puu­tuotteiden hiilestä kulki ulkomaille vuonna 2005 ja korvasi muualla tapahtuvia hakkuita ja tuotantoa.

Majavan korostama kysynnän heikentyminen on mielestäni hyvä lähtökohta ilmastopolitiikan kannalta, paljon parempi kuin pyrkimys suomalaisen tarjonnan vähentämiseen, joka globaaleista markkinoista johtuen on epävarma ratkaisu.

Rinnastuksena voisi mainita, että esimerkiksi lihan kulutuksen vähentämisen keinoiksi ei liene esitetty suomalaisen lihantuotannon alentamista, vaikka sitä kautta kotimaiset päästöt alenisivatkin. Arki­kokemuksena on varsin selvää, että tuontilihan käyttö tällöin lisääntyisi.

Majava tuo esiin Grassin ym. (2018) kritiikin Kallion ym. (2018) tutkimusta kohtaan. Mainittu kritiikki koski kuitenkin vain sitä, että EU:n ennakoitu politiikkatoimi (hakkuiden kasvun rajoittaminen) oli mallitettu osin liian voimakkaana.

Tällä ei ole vaikutusta Kallion ym. tutkimuksen päätulokseen, jonka mukaan lisääntyvät hakkuut EU:n ulko­puolella suurimmaksi osaksi mitätöisivät EU:n metsien hiilivaraston suurentuvan kasvun.