Kumoaako korona luonnonlain?

Mielipide

20.4.202002:00

Kolumni

Niklas Holmberg

Suomessa ei liene asiaa, josta ei saataisi aikaan maaseudun ja kaupunkien välistä vastakkainasettelua. Ilmastokeskustelu kääntyi nopeasti siihen asentoon ja nyt on koronan vuoro.

Viime viikkoina on pohdittu, voiko koronakriisi hidastaa muuttoa keskuksiin ja kenties saada ihmiset toivomaan väljempää asumista etätyöyhteyksien päässä.

Pääkaupunkiseudun mediapersoonien vastaiskua ei ole tarvinnut kauaa odottaa. Kaupungistuminen kun on luonnonlaki ja megatrendi, jota yksi korona ei hetkauta mihinkään.

Aina valpas Mikael Jungner ehti ensin ansiokkaasti puolustaa kotimaisen maatalouden turvaamista, mutta palasi nopeasti tutummille urille, kun twiittasi ottavansa mieluummin koronan kuin muuttavansa maalle.

Ylen toimittaja Tuija Siltamäki kaivoi jo Juhani Ahon romaanit esiin todisteeksi maalaisten umpimielisyydestä. Hänen mielestään "poikkeustilalla on ollut monia epämiellyttäviä piirteitä, joista epäilemättä raskaimpiin kuuluu Draculan lailla haudasta noussut unelma maaseudun uudesta kukoistuksesta."

Urbaania ylemmyydentuntoa maaseudun uusi kukoistus satuttaisi kuin päivänvalo Draculaa. Vielä sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä.

Koronasta ja talouden syöksystä kärsivät kaikki maailman ihmiset niin maalla kuin kaupungissa. Suhteellisesti epidemian vaikutukset ovat kaupungeissa kuitenkin suuremmat. Kun palvelut on suljettu ja tapahtumat peruttu ei kaupungeissa ole tarjolla sitä elämää, jonka vuoksi niissä halutaan asua. Maaseudulla muutos arjessa on pienempi. Kesätapahtumien peruminen ja yhdistystoiminnan loppuminen tuntuu toki kaikkialla.

Kaupungistumisen pääasiallinen syy on talouden kasvu. Kaupungeissa hyvinvointi ja vauraus näkyvät selvimmin.

Sama on totta myös käänteisesti. Lama ja työttömyyden nousu iskevät rajuimmin kasvukeskuksissa. Maaseudulla selvitään vähemmällä, koska perustarpeita tyydyttävää alkutuotantoa tarvitaan kaikissa oloissa.

Juhlaan ei maaseudun yrittäjilläkään ole aihetta. Vaikka arvostus nousee ja jauhelihaa menee, on edessä suurella todennäköisyydellä tuottajahintojen lasku. Lamaan syöksyvän maailman kuluttajat ostavat vähemmän ja halvempaa ruokaa, mikä näkyy ennen pitkää myös alkutuottajan tilipussissa.

Kaupungistumisen suurin haittapuoli on, että kiinteistökanta ja infrastruktuuri täytyy rakentaa kahteen kertaan. Asumisen hinta nousee niin korkeaksi, että valtion pitää maksaa joka vuosi miljardien asumistuet gryndereiden taskuun. Samalla syntyy paljon ilmastopäästöjä. Alttius koronan kaltaisten tautien leviämiseen on yksi osa kaupungistumisen hintalappua.

Koronan jälkeen edessä on vuosien, kenties vuosikymmenten mittainen säästökuuri. Kaupungistumisen edellyttämään asumistukeen ja valtaviin infrahankkeisiin ei välttämättä ole varaa. Käynnissä oleva miljoonan ihmisen etätyökokeilu voi tehdä radanvarsien kerrostaloalueet turhiksi.

On myös mahdollista, että ihmisten arvostukset muuttuvat. Pula-aikojen sukupolville säästäväisyys, kohtuus ja omalla maalla seisova talo ovat usein olleet niitä tärkeämpiä arvoja.