Lisähakkuut torjumaan ilmastonmuutosta

Viime aikoina on kannettu huolta metsiemme hakkuiden turmiollisesta vaikutuksesta maapallon ilmastolle. Entäpä jos muuttaisimme tarkastelukulmaa päinvastaiseksi niin, että lisähakkuiden nähtäisiinkin parantavan kansallisia mahdollisuuksiamme taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Taistelussa tarvitaan vahvan aatteen lisäksi myös rahaa, mikä tuntuu väittelyissä lähes tyystin unohtuneen. Numerot, jos ne ovat tosia, eivät sisällä tunteita eivätkä aatteita. Se, miten numeroiden ja lukujen perusteella toimitaan ja mitä numeroita kulloinkin käytetään oman sanoman tueksi, onkin sitten jo politiikkaa.

Kahdenkymmenen miljoonan motin vuosittaiset lisähakkuut tuovat kansantalouteemme toista tuhatta miljoonaa euroa kantoraha-, puunkorjuu ja kuljetustuloja. Suurelta osin nämä tulot jakaantuvat työtä ja toimeentuloa kipeästi kaipaavalle maaseudulle.

Nämä lisämotit jalostettuina ja maailmalle toimitettuina antavat puolestaan tuhansille ihmisille töitä ja tuovat kansantalouteemme vientituloja varovaisestikin arvioiden yli viisi tuhatta miljoonaa euroa vuodessa. Verottajakaan jää tässä pelissä näppejään nuolemaan. On perusteltua toivoa, että nämä kiistämättömät tosiasiat otettaisiin huomioon kansallisia päätöksiä tehtäessä.

Uusien puupohjaisten tuotteiden kehittäminen korvaamaan uusiutumattomia raaka-aineita, on jo itsessään ilmastoteko. Korvattavaa kyllä riittää, joten lisähakkuiden motit voivat tulevaisuudessa olla enemmän kuin tarpeen.

Kasvavia vienti- ja verotuloja voitaisiin ohjata muun muassa meidän koetun ja maailmallakin arvostetun kestävän metsätalouden käytäntöjen viemiseen osaksi kansallista ilmasto-ohjelmaamme. Nuoret kasvavat metsät ovat tehokkaita hiilinieluja. Niitä pitäisi saada syntymään erityisesti sinne, missä on pula metsistä.

Tavoitteena on lyhyessä ajassa luopua fossiilisten raaka-aineiden käytöstä ja korvata ne uuden teknologian suomilla mahdollisuuksilla. Ilman vahvaa taloutta ja ilman biotalouden tarjoamia mahdollisuuksia urakasta tuskin selvitään.

Maailmanlopulla pelottelun sijaan tarvitaan realismia ja tehokasta omiin resursseihin ja osaamiseen perustuvaa tavoitteellista toimintaa.