Sata artikkelia Terrafamesta

Viime päivien Terrafamen tulosluvuista ja valtion päätöksestä pääomittaa kaivosta 100 miljoonalla eurolla on julkaistu Suomessa yli 100 artikkelia eri medioissa. Yhdessäkään niistä ei ole laskettu kaivoksen kannattavuuden perusteita.

Ensi syksyyn mennessä valtionyhtiö Terrafame on saanut kasatuksi kaivoksen primaarikentän täyteen. Sen metallien arvo on kaivokselle korkeintaan 350 miljoonaa euroa, jos yhtiön tavoittelema liuotussaanti kasaliuotuksessa toteutuu.

Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana kaivoksen ylösajoon on kulunut 500 miljoonaa euroa valtion rahaa. Kustannukset eivät pääty tämän uuden malmierän osalta tähän.

Liuotustoiminta kestää jopa kuusi vuotta. Rahoituksen tarve nousee ensimmäisen liuotuskentän malmimäärän osalta väistämättä yli 700 miljoonan euron, sillä kaivoksen kustannukset ovat tuottoja suuremmat myös tulevaisuudessa.

Jos toiminta tehdään ympäristön kannalta vastuullisella tavalla, kulut nousevat vielä paljon suuremmiksi. Tämä valtionyhtiön Terrafamen kannattavuudesta.

Vielä surullisempaa on, että toiminta tehdään ympäristön kustannuksella.

Korkeimmassa hallinto-­oikeudessa on meneillään kaivokselle vuonna 2014 myönnetyn ympäristöluvan käsittelyprosessi. Terrafame on valittanut luvasta ja haluaa kumota siinä lähes kaikki määräykset, jotka on annettu ympäristön suojelemiseksi.

Yhtiö esittää, ettei metalli­tehtaan tuotannossa syntyville sakoille tarvitse rakentaa ympäristöluvan määräämää kaatopaikkatasoista loppu­sijoituspaikkaa ja että todella myrkylliset esineutralointisakat voitaisiin sijoittaa jatkossa sivukivikasojen pohjarakenteisin.

Edelleen halutaan kumota monia vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi annettuja säädöksiä.

Pohjois-Suomen alue­hallintovirastossa on käsittelyssä yhtiön esitys kaivos­alueelle säilöttyjen myrkyllisten metalli­hydroksidisakkojen sijoittamisesta. Sakat halutaan jättää pääosin niille sijoilleen, mihin ne on maapohjille läjitetty.

Jo nyt Kortelammen allasalueen pohjavesikaivoissa esiintyy korkeita metallipitoisuuksia. Tulevaisuus on karu, jos yhtiön esitykset toteutuvat.

Terrafamessa luodaan mallia koko Suomen kaivostoiminnalle. Tulevaisuudessa muun muassa kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat haastaa Suomen valtion oikeuteen, jos muilla kaivoksilla ei voida tehdä Terrafamen tapaan.

Onko meillä tulevaisuudessa vallalla käytäntö, jossa ongelma­jätteille riittää kaatopaikaksi herkästi vuotava allas, myrkylliset metallisakat läjitetään maapohjaisille vuotaville kentille ja vesienkäsittely ratkaistaan rakentamalla purku­putkia, esimerkiksi Oriveden kultakaivokselta Näsijärveen?

Terrafamen suurin ongelma on kannattamaton talous ja toiminta luonnon kustannuksella. Jos kaivoksella toimittaisiin ympäristölle vastuullisella tavalla, menot tuotannosta saatavaan hintaan verraten olisivat kolminkertaiset.

Pahin pommi on kuitenkin vasta tulossa.

Toiminnan jatkuessa tuotannossa syntyvät sivukivivuoret nousevat vajaassa 10 vuodessa helposti yli 200 miljoonan tonnin laajuisiksi. Ne pitäisi eristää ympäristöstä lopullisesti.

Avoimet tai vuotavat sivukivialueet muodostavat kymmenien miljoonien tonnien sulfaatin lähteen. Jos kasoja ei eristetä kunnolla, voidaan seuraavien sukupolvien aikana heittää hyvästit Terrafamen kaivoksen alapuolisten Oulujoen reitin suurjärvien virkistyskäytölle.