Kypsää hukkakauraa

Mielenkiintoinen tämä suomalainen oikeuskäsitys ja vastuunkanto. Suomalainen maajussi on tahtomattaan laitettu melkoisen taakan eteen tässä hukkakauran torjunnassa.

Se taho joka on ahneudellaan ja välinpitämättömyydellään aiheuttanut koko ongelman, on päästetty kuin koira veräjästä. Tämä taho toi aikoinaan ulkomaisen siemenen mukana hukkakauran. Vielä 90-luvun vaihteessakin tämä taho vei siemeniä lisäysviljelykseen muun muassa Uuteen-Seelantiin, jonka seurauksena aika moni siemensopimusviljelijä sai pelloilleen hukkakauraa.

Nyt maajussin tehtävänä on housut märkänä kitkeä tätä hukkakauraa. Rangaistuksen uhalla ja lain voimalla hänet siihen velvoitetaan. Samaan aikaan tämä toinen taho korkkaa saunakaljaa kesämökillään ja miettii kuinka paljon siitä hukkakauramyrkystä kehtaisi syksyn ennakkomyynnissä velottaa.

Luontoa vastaan voi yrittää taistella, mutta lopulta se vie kyllä voiton. Suomalainen maajussi on sinnikkyydellään pitänyt kotoisia peltoja puhtaana tähän asti, mutta EU-kokoisilla viljelyksillä tehtävä on mahdoton.

Niihin talkoisiin tarvitaan muidenkin apua.

Hukkakaurojen merkintä värinauhoilla naapureiden naurettavaksi on aika kyseenalaista touhua. Mieluummin senkin ajan voisi käyttää hukkakauran poistamiseen.

Hallinnolla on käytössä sähköistä karttamateriaalia, jota voi käyttää saastunnasta ilmoittamiseen. Olen nähnyt kuinka se värinauhalla merkitty tyhjä röyhy heiluu vielä syksylläkin pellolla.

Kaikesta huolimatta lähden taas huomen illalla, ilman vähän viilennettyä ja tuulen tyynnyttyä hyttysten syötäväksi, etsimään hukkakauraa toivoen, etten löytäisi…