Lukijalta: Onko hiljaisuus myöntämisen merkki, Metsä Group?

Kirjoittaja kritisoi Metsä Groupin johdon palkitsemis- ja lisäeläkejärjestelmää. Arkistokuvassa Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä.  Kuva: Petteri Kivimäki

Metsä Groupin hallitus tai palkitsemisvaliokunta eivät toistaiseksi ole ehtineet vastata Metsä Group osuuskunnan jäsenen, kaupunkineuvos Pentti Hakulisen oikeutettuihin kysymyksiin ( MT 3.7.2023) ryhmän ylimmän johdon palkitsemis- ja lisäeläkejärjestelmistä. Suurin kysymysten aihe hänelle oli hallituksen jo päättämä yli 10 miljoonan euron lisäeläke nykyiselle pääjohtajalle. Meitä muita päätöksen hämmästelijöitä, osuuskunnan syvimmästä tarkoituksesta lähtien, on varmuudella tuhansittain. Monelle suuttumus ei ole kaukana, ellei edes ylin asian valmistellut ja päättänyt luottamushenkilöjohto vaivaudu hyvän hallintotavan ja läpinäkyvyyden nimissä perustelemaan ratkaisujaan.

Meitä rivijäseniä vaivaavat muun muassa seuraavat kysymykset: mitä järkyttävän suurta pääjohtajan potentiaalista eläkekuoppaa 10 miljoonan euron lisäeläkkeellä päätettiin korjata ja ketkä muut johdosta kuuluvat nyt lisäeläkejärjestelmän piiriin sekä ovatko ylimmän johdon vuosipalkat tulospalkkioineen kilpailukyvyttömiä antamaan kohtuullisen eläketurvan? Jos pääjohtajaa lisäeläkkeellä mahdollisesti palkittiin superhyvästä ryhmän johtamisesta ja tuloksenteosta, olivatko silloin palkitsemisjärjestelmän instrumentit menneet sekaisin?

Osuuskuntapohjaisissa yrityksissä on nähty kautta historian omistajajäsenten hyvinvoinnin edistäminen tärkeimmäksi tavoitteeksi. Toimintaan on liittynyt avoin hallintotapa sekä luottamushenkilöhallinnon arvostus sekä kouluttaminen/kouliintuminen tehtäviinsä toimivan johdon tueksi ja esimiehiksi. Heillä on edelleen suuri vastuu pitää arvossa osuustoiminnan aikaa kestävät toimintatavat – eikä vähiten taloudenhoidossa. Tiukan taloudellisen ajan voittaminen ja kasvavan osuuskuntajäsenistön taloudellisen aseman edistäminen ovat kautta historian olleet monen nyt menestyvän osuuskunnan ja pörssiyhtiön lähtökohdat. Osuuskuntatoiminnan erinomaisia arvoja ei ole syytä väheksyä pörssiyhtiöiden ja kvartaalitalouden aikana vaan pikemminkin päinvastoin.

Isännätön talo on ikävä määre yritykselle kuin yritykselle ja samoin valtion ja kuntien talouksille. Siihen ei pyritä mutta siihen ajaudutaan paljolti heikolla yrityskulttuurilla. Tuossa yhteisössä väljä organisaation sisäinen rahankäyttö , maallikon silmin sulle – mulle tauti, on keskeisin hyvän mädättäjä.

Jussi Huttunen

Metsä Groupin jäsen, maakuntaneuvos

Siilinjärvi