Lukijalta: Omaisuudensuojan parannus on historiallinen
Orpon hallitus toteuttaa kauan odotetun muutoksen ja parantaa maanomistajien omaisuudensuojaa pysyvästi, kirjoittaa kansanedustaja Janne Jukkola (kok.).
Kansanedustaja Janne Jukkola (kok.) muistuttaa, että Orpon hallitus toteuttaa kauan odotetun muutoksen lunastuslakiin ja parantaa maanomistajien omaisuudensuojaa pysyvästi. Kuva: Petteri KivimäkiKansanedustaja Vesa Kallio (kesk.) kritisoi eduskunnan käsittelyssä olevaa lunastuslain uudistusta (MT 31.3.). Lakiesityksen tarkoitus on parantaa maanomistajien omaisuudensuojaa ja niin se myös tekee.
Nykytilanne on ollut yksityiselle maanomistajalle monella tavoin epätyydyttävä. Pakkolunastuskorvaukset ovat olleet jopa 50 prosenttia alakanttiin, metsämaasta on maksettu metsätilamarkkinoita alhaisempi hinta ja kuntien maanhankinta on näyttäytynyt yksipuolisena saneluna.
Orpon hallitus toteuttaa kauan odotetun muutoksen ja parantaa maanomistajien omaisuudensuojaa pysyvästi.
Jatkossa lunastuskorvaukset perustuvat käyvän arvon sijaan markkina-arvoon, joka määritellään omaisuuden parhaan ja tuottavimman mahdollisen käytön perusteella, tulevaisuuden käyttömahdollisuudet mukaan lukien. Tämä tarkoittaa, että korvauksessa voidaan huomioida odotusarvo, jos kiinteistöllä arvioidaan olevan nykyistä tuottavampaa käyttöä tulevaisuudessa.
Lisäksi korvausta korotetaan automaattisesti 25 prosentilla, mikä tasoittaa arviointiin liittyviä epävarmuuksia ja vahvistaa entisestään maanomistajan omaisuudensuojaa.
Edustaja Kallio nosti erityisesti esiin voimajohtoalueiden lunastuksiin liittyvät haasteet. On totta, että siirtolinjojen kaltaisissa nauhamaisissa lunastushankkeissa markkina-arvon määrittäminen voi olla haastavaa. Tulevaisuudessa korvaus maksettaisiin joka tapauksessa sen arvonmäärityksen perusteella, joka tuottaa maanomistajalle korkeimman korvauksen.
Kallio peräänkuuluttaa hallitukselta myös muun muassa sen kartoittamista, miten pakkolunastuskorvauksessa voitaisiin huomioida sähkölinjan omistajalle koituva taloudellinen hyöty. Edustajakollegan nostama huomio on tärkeä, mutta huoli turha.
Kuten Kallio itsekin eduskunnassa asiaa käsitelleenä tietää, on hallitus nimittäin jo käynnistänyt tällaisen selvitystyön. Selvitystyöstä on maininta jopa keskustan ympäristövaliokunnan lausuntoon jättämässä eriävässä mielipiteessä. Ongelma on siis tunnistettu ja siihen haetaan huolellisen valmistelun kautta mahdollisimman hyvä ja tasapainoinen ratkaisu.
Janne Jukkola
kansanedustaja (kok.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
