Laadukas aamu- ja välipala parantaa lasten jaksamista ja hyvinvointia

Lapset oppivat terveelliset ruokailutottumukset kun vanhemmat näyttävät kotona esimerkkiä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Jo alakouluikäisillä aamupalojen syömättömyys on yleistä, ja monilla välipalat ovat ravitsemuslaadultaan heikkoja. Tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan jopa kolmasosa 4. ja 5. -luokkalaisista jättää aamupalan syömättä ainakin kerran viikossa. Yläkouluikäisistä yli 40 prosenttia jättää aamupalan väliin vähintään kerran viikossa, ja tytöistä lähes puolet.

Aamupalalla on monia myönteisiä terveysvaikutuksia. Proteiini- ja kuitupitoinen aamiainen vaikuttaa myönteisesti kylläisyyden tunteeseen sekä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Erityisesti lapsilla aamiaisen nauttiminen parantaa kognitiivisia toimintoja. Laadukas aamiainen, joka koostuu useammasta ruokaryhmästä, on myös yhdistetty parempaan psyykkiseen hyvinvointiin. Säännöllinen ateriarytmi aamusta alkaen vähentää napostelun tarvetta päivän aikana ja on siten myös tärkeää hammasterveydelle.

Aamupalan väliin jättäminen on yhteydessä lihavuuteen sekä lapsilla että aikuisilla. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat noin kymmenen prosenttia yleisempiä maaseudulla verrattuna kaupunkeihin. Maaseutumaisilla asuinaleilla alakouluikäisistä pojista yli kolmasosa ja tytöistä joka neljäs on ylipainoisia. Lapsilla ja nuorilla ylipaino on yhteydessä heikompaan fyysiseen ja psykososiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin.

Lasten terveyttä edistävien elintapojen oppimiseen kannattaa panostaa jo pienestä pitäen.

Aamupalan syömättömyyden syitä on monia. Oppilaat kertovat, että he eivät jaksa herätä riittävän aikaisin, aamutoimiin menee liikaa aikaa tai heti herättyä ei tee mieli syödä. Maaseudulla kuljetusoppilaat joutuvat välillä heräämään todella aikaisin, jotta ehtivät kahdeksaksi oppitunnille, mikä vaikeuttaa aamupalan nauttimista ennen koulua. Perheen aikuiset eivät välttämättä syö aamupalaa, eivätkä lapset saa siten hyvää mallia kotoa.

Opettajat kertovat, että oppilaiden vetämättömyys aamutunneilla on yleistä. Koulut ovat ottaneet käyttöön erilaisia ratkaisuja, kuten luvan syödä ensimmäisellä oppitunnilla tai välitunnilla. Joissakin kunnissa on alettu tarjota aamupalaa lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi Parkanossa aamupalaa on tarjottu vuodesta 2020, ja Lahdessa, Joensuussa ja Jyväskylässä on tehty kokeiluja aamupalan tarjoamiseksi.

Myös välipaloilla on keskeinen rooli lasten ravitsemukselle ja on tärkeää kiinnittää huomiota niiden ravitsemukselliseen laatuun. Lapset saavat välipaloista yli 40 prosenttia päivän energiasta ja lähes 70 prosenttia sokerista. Sokeria saadaan erityisesti sokeroiduista mehujuomista ja maitovalmisteista. Mitä enemmän lapsi saa ruuasta sokeria, sitä vähemmän hän saa kasvun ja kehityksen kannalta tärkeitä ravintoaineita.

Useissa kouluissa oppilaille ei ole tarjolla maksullista tai maksutonta välipalaa. Koulujakelututkimuksessa (2023) suurin osa 6.- ja 8.-luokkalaisista toi itse koulupäivän aikana syödyt eväät. Yleisiä välipaloja olivat välipalapatukat, leipä ja hedelmät. Yläkoululaisilla karkit ja suklaa olivat myös suosittuja välipaloja.

Suosituimmat juotavat välipalat olivat kuudesluokkalaisilla maito tai piimä ja kahdeksasluokkalaisilla mehu ja energiajuoma. Koulujen tarjoama, suositusten mukainen välipala on yksi tehokas keino parantaa kouluikäisten välipalojen laatua.

Vaikka koulut voivat tehdä hyviä tekoja lasten ja nuorten ravitsemuksen edistämiseksi, vanhemmilla on viime kädessä vastuu hyvistä ruokatottumuksista. Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea terveellisten aterioiden koostamisessa, sillä he eivät vielä ole täysin itsenäisiä ruokailujen suhteen.

Vanhempien tehtävänä on varmistaa, että kotona on tarjolla monipuolisia ja terveellisiä ruoka-aineita, joista lapset voivat koota itselleen ravitsevan aamiaisen ja välipalan. Hyvään aamu- tai välipalaan kuuluu kuitupitoista täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä tai marjoja sekä proteiinin lähde. Jotta lapset innostuisivat syömään terveellisiä ruokia, niitä kannattaa asettaa näkyville ja helposti saataville.

Kotona voidaan yhdessä opetella hyvää ruokarytmiä ja tapaa valmistaa aamu- tai välipala jo edellisenä iltana valmiiksi. Aluksi tärkeintä on, että aamulla syödään edes jotain. Kun rutiini on muodostunut, voi tarkemmin pohtia aamupalan sisältöä. Hyvät ruokatottumukset juurtuvat parhaiten, kun aikuinen näyttää itse esimerkkiä. Mikäli arkiaamuisin yhteinen ateria ei ole mahdollista, voivat viikonlopun aamupalat tarjota mukavan tilaisuuden kokoontua ruokapöydän ääreen.

Silja Varjonen

toiminnanjohtaja

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry

Sari Niinistö

tutkimuspäällikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos