Onko jatkuva kasvatus luonnonmukaista?

Luonnonmukaisuus on muodikas hieman epämääräinen käsite, jota on käytetty myös metsänhoidon vaihtoehtoja koskevassa keskustelussa. Tarkemmin määriteltynä metsän käsittelyn luonnonmukaisuus voidaan nähdä suhteessa metsän luonnontilaisuuteen, esimerkiksi siihen, miltä osin talousmetsän rakenteessa ja kehityksessä on jäljellä luonnonmetsän piirteitä.

Näkemykset siitä, minkälainen metsänhoito on luonnonmukaista, ovat vaihdelleet suuresti. Yksi syy erilaisiin näkemyksiin ja hämmennykseen on ollut luonnonmetsiä koskevan tutkitun tiedon vähäisyys. Toinen syy on, että pohjoiset luonnonmetsät ovat rakenteeltaan ja kehitykseltään hyvin monenlaisia.

Valitsemalla sopivan palan metsää, voi perustella mitä tahansa näkemystä metsän luontaisesta rakenteesta. Muutamina viime vuosikymmeninä oloissamme tehty tutkimus on onneksi oleellisesti lisännyt ymmärrystä luonnonmetsien rakenteesta ja ekologiasta.

Keskustelu metsien käsittelymallien luonnonmukaisuudesta kiertyy usein vertailuun tasaikäisen, eri- ikäisen tai jatkuvan kasvatuksen mallien välillä.

Perinteisen, metsäalan opetuksessakin usein toistetun näkemyksen mukaan pohjoisessa luonnonmetsässä kaikki puut tappavat metsäpalot olisivat yleisiä ja ylläpitäisivät tasaikäisiä metsiä. Näin toistuvat palot estäisivät rakenteeltaan monimuotoisen, jatkuvasti peitteellisen metsän kehittymisen. Viime vuosikymmeninä tehty luonnonmetsiä koskeva tutkimus on selkeästi osoittanut tämän käsityksen virheelliseksi.

Metsän peitteellisyys voidaan määritellä niin, että puiden latvuspeitto säilyy jatkuvasti, joskin vaihtelevana. Jotta näin kävisi, on metsässä puiden kuolleisuuden oltava osittaista ja/tai uudistumista on tapahduttava jatkuvasti elävän puuston alle tai latvus­aukkoihin.

Tutkimusyhteenvedossamme (Silva Fennica 45(5)) kävimme läpi Fennoskandian alueen (Suomi, Ruotsi, Norja, Luoteis-Venäjä) kaikki luonnonmetsiä käsittelevät tutkimukset (43 tutkimusta). Tutkimuksista 80 prosenttia raportoi eriasteisesti peitteellisyyttä ylläpitävää metsän kehi­tystä, kun taas voimakkaiden palojen jälkeistä tasaikäisen puuston kehitystä havaittiin vain 20 prosentissa tutkimuksista.

Tulosta selittää ilmaston, pääpuulajiemme ominaisuuksien ja luonnonhäiriöiden kuten metsäpalojen yhteisvaikutus.

Metsäpalojen esiintyminen puoli-mereisessä ilmastossamme on luontaisesti selvästi harvinaisempaa kuin aiempi ihmisvaikutteisissa metsissä tehty tutkimus antoi ymmärtää. Pitkät palovälit edesauttavat vanhojen eri-ikäisten kuusi­valtaisten metsien runsastumista, kehitys jonka näemme nykyisin suojelualueilla palontorjunnan seurauksena.

Toinen tärkeä tekijä on toisen havupääpuulajimme eli männyn hyvä tulensieto. Isot paksukaarnaiset männyt selviävät paloista usein hengissä siementääkseen uuden puusukupolven.

Näin sekä kuusi- että mänty­valtaiset luonnonmetsät ovat tyypillisesti eri-ikäisiä ja niitä luonnehtivat vanhat puut, runsas lahopuusto ja eriasteinen jatkuva peitteellisyys. Ainoastaan niissä harvoissa tapauksissa, joissa metsäpalo on ollut erittäin voimakas ja uudistuminen tapahtuu nopeasti, voi luonnonmetsä lähteä kehittymään melko tasaikäisenä.

Metsän eriasteinen jatkuva peitteellisyys on siis luonnonmetsille tyypillinen ominaisuus. Sen sijaan avohakkuiden nykyisen kaltaista laajamittaista käyttöä ei voi perustella luonnonmukaisuudella. Toisaalta pelkkä peitteellisyys ei tee metsänkäsittelystä luonnonmukaista, vaan siihen kuuluu paljon muutakin: rakenteellista ja puulajien vaihtelua, isoja vanhoja puita ja runsaasti lahopuuta.

Mutta onko sillä lopulta väliä, onko metsän kasvatus luonnonmukaista?

Suosimalla metsänkäsittelyssä luonnonmukaisuutta voimme todennäköisimmin tarjota asuinsijan mahdollisimman monelle niistä muutamasta tuhannesta lajista, jotka jokaisessa metsikössä ja sen maaperässä asustavat. Lajiston monimuotoisuus myötävaikuttaa taas metsän terveyteen, tuotokseen ja sopeutumiskykyyn ympäristön muuttuessa.

Kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa luontoon perustuvat ratkaisut ja metsät ovat nousseet keskeiseen asemaan, kun yritetään pysäyttää monimuotoisuuden hupeneminen ja hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä.

Metsän käsittelyn luonnon­mukaisuudella on väliä, jokaisessa metsikössä.

Pelkkä peitteellisyys ei tee metsän­käsittelystä luonnonmukaista, vaan siihen kuuluu paljon muutakin.