Susien haaskaruokinnan luonnottomat vaikutukset
Saunajärven susien kohtalo on saanut kovin erikoisia piirteitä. Ylen ohjelmissa ei tuotu sitä tosiasiaa julki, että kyseistä susilaumaa ei olisi olemassa ilman keinotekoista ruokintaa.
Vuosien 2014–2015 kannanhoidollisten lupien aikana oli kaksi aktiivista haaskaa pitämässä kyseistä laumaa elossa. Sama jatkuu edelleen. Hirvi- ja peurakanta on niin pieni, ettei se pysty elättämään minkäänlaista susilaumaa. Tämäkö on sitä villin ja äärimmäisen uhanalaisen eläimen elämää? Taloudellinen ahneus ajaa tämän uhanalaisen eläimen lajityypillisen käytöksen edelle.
Ylellä yksi näistä luontokuvaajista kertoi, kuinka syrjäisestä erämaalaumasta onkaan kyse ja alueella eläisi vain yksi ihminen.
Talvella 2013 pannoitetut ihmisarkuuden menettäneet urospennut Sako ja Sarre Saunajärven laumasta ammuttiin poliisiluvalla. Lisäksi laumasta maaliskuussa 2013 pannoitettu Sero löytyi kuolleena elokuussa 2014.
14.3.2017 pannoitetun Saron viimeinen havainto oli huhtikuussa 2018 Kuhmon Saunajärvellä. Helmikuussa 2018 pannoitetun urospentu Sakan viimeinen havainto pannasta oli toukokuussa 2018 Venäjällä.
Kukaan edellä mainituista ei elänyt kahta vuotta kauemmin. Selittävänä syynä voidaan pitää varsin helpon ruuan hankkimista ensimmäisen elinvuoden aikana. Pennut ovat käyneet pääsääntöisesti haaskalla.
Miten petoeläin selviää luonnossa, jos sen pentuvuoden ruoka on koostunut valtaosin ihmisen tuomasta haaskasta? Samaisen lauman sudet ovat toistuvasti vierailleet karjatilojen pihoissa tappaen lampaita ja vaanien nautoja.
Kuhmo on erämaa-aluetta, joka on kantanut Suomen susitiheimmän kunnan taakkaa yli 20 vuotta. Vuosia jatkunut suurpetojen haaskaruokinta selittää myös metsäpeurojen alhaisen esiintymisen sekä erityisen heikon vasatuoton.
Ystävyyden puisto perustettiin vuonna 1990 metsäpeuran elinympäristön suojelemiseksi. Elimyssalo osana Ystävyyden puistoa ei pysty suojelemaan metsäpeuroja haaskaruokinnan lieveilmiöiltä.
Olisi aika palata perusasioiden äärelle. Poistaa luonnoton suurpetopaine kannanhoidollisella metsästyksellä ja kunnioittaa lakia Ystävyyden puistosta. On aika tarkastella haaskaruokinnan mielekkyyttä luonnon tasapainon kannalta.
Mikko Polvinen
Kuhmo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
